Porkkalan kartanon etupihalla tulijoita ovat tervehtineet jo lähes vuosisadan ajan huolella vaalitut jättiagaavet. Ne saavat nyt historiallisen puutarhan tunnuskasvin arvon. Jättiagaavet kuuluvat oleellisesti kartanon miljööseen, jonne ne tuovat olemuksellaan menneiden aikojen kartanokulttuurin henkeä.
Hämeenlinnan Lammilla sijaitseva Porkkalan kartano ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kasvigeenivaraohjelma kutsuvat yleisöä historiallisen puutarhan tunnuskasvin julkistustilaisuuteen kartanopuistoon sunnuntaina 28.6. klo 14. (Porkkalankuja 60, Lammi).
Jättiagaave viihtyy Lammilla Porkkalan kartanossa. Kuva Merja Hartikainen
Vuodesta 2012 lähtien tunnuskasvi-arvoja on myönnetty neljälle ainutlaatuiselle historiallisen puutarhan kasville. Luken kasvigeenivaratutkijoiden kehittämän tunnuskasvikonseptin avulla halutaan nostaa esiin historiallisten puutarhojen vanhoja kasvikantoja ja lisätä ymmärrystä vanhojen kasvien arvosta.
Agaavet selvisivät sodasta ja pula-ajasta
Vuodesta 1898 Porkkalan kartanon omistanut agronomi August Laurell hankki jättiagaavet matkustellessaan Saksassa 1920-luvulla. Erilaiset eksoottiset kaktukset, palmut ja agaavet olivat suosittuja 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kartanopuutarhoissa, sillä innostus kasviharrastukseen sai omistajat haalimaan erikoisia lajeja kaikkialta maailmasta. Myös kasvihuoneiden kehittyminen mahdollisti kaukaistenkin lajien kasvattamisen ja säilyttämisen.
– Onneksi agaaveista on huolehdittu vaikeina pula- ja sota-aikoinakin. Jättiagaaveilla on aina ollut suuri merkitys niin kartanolle kuin suvullemmekin August Laurellin alenevassa polvessa neljättä sukupolvea edustava hortonomi Anniina Rikala iloitsee.
Trooppisena kasvina jättiagaave tarvitsee aurinkoa ja läpäisevän maan, eikä se kestä talvella märkyyttä tai kylmyyttä. Niinpä agaavet kaivetaan syksyisin ylös, teräväpiikkiset lehdet sidotaan ja kasvit siirretään talven ajaksi lämpimään. Jättiagaavet viihtyvät Porkkalan kartanolla niin hyvin, että ne lisääntyvät aika ajoin kasvullisesti tehden pieniä taimia, poikasia.
– Jättiagaaven valinnalla Porkkalan kartanon tunnuskasviksi haluamme osoittaa arvostusta sille pitkäjänteiselle työlle, jota näiden vaativien kasvien vaaliminen on vaatinut. Kartanon puutarhassa on säilynyt myös joukko muita vanhoja arvokkaita kasvikantoja, joiden ylläpito vaatii omistautumista ja asian tiedostamista, Luken tutkija Merja Hartikainen kertoo.
Porkkalan kartanolla satavuotinen historia
Porkkalan kylästä ja kartanosta on mainintoja jo 1300-luvulta. Kartanon ovat omistaneet muun muassa maineikkaat Tavastin, Fincken ja Hornin aatelissuvut.
Nykyään kartanon päärakennusta ympäröi laaja, 1800-luvulta periytyvä puisto. Päärakennukselle johtaa 600-metrinen koivukuja, jonka puut on istutettu 1880-luvun puolivälissä. Porkkalan kartano kuuluu Ormajärven kulttuurialueeseen, joka on yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista.
Nykyisin Porkkalan kartano toimii maa- ja metsätaloustilana. Kartanon puutarhaa on kunnostettu ja entisöity sekä puiston kasvillisuutta kartoitettu. Osaa kartanopuiston alkuperäisistä vanhoista kasveista on saatavilla Porkkalan kartanon puutarhamyymälässä.
Porkkalan kartanopuiston aukioloajat löytyvät tästä. Vierailuaikoja muihin ajankohtiin voi sopia etukäteen. Puistossa järjestetään tilauksesta myös opastettuja kierroksia.
