Jo reilu viikko sitten innokkaasti kevättä odottava ystävä ja kollega Sysmästä lähetti minulle voitonriemuisen viestin kännykällään: ensimmäiset sinivuokon nuput olivat löytyneet ja mukana oli kuvakin todisteena pehmeistä, kauniista nupuista. Kieltämättä hieman kateellisena kuvaa katselin, sillä samaista ihanuutta joudun täällä Pirkanmaan ja Pohjanmaan rajalla Killinkoskella vielä odottelemaan useimmiten huhtikuun lopulle asti. Lumet ovat onneksi jo sulamassa pihalta ja etupihan metsästä kovaa vauhtia. Harmaa ilma ja vesisadekaan ei tänään haitannut koska tiedän että pieni vesikuuro vain jouduttaa odotettua kevääntuloa. Sillä välin tätä kevään suloisinta kukkijaa odotellessa, tässä on pieni tietoisku sinivuokoista ja muutama kuvia edelliseltä keväältä.
- Hyönteisten harmiksi sinivuokoissa ei ole lainkaan mettä, mutta siitepölyä kylläkin jota hyönteiset levittävät ja kasvi pölyttyy.
- Muurahaiset kuljettavat sinivuokon hedelmiä, pähkylöitä koska saavat niistä öljymäistä ainetta ravinnoksi. Samalla ne toimivat siis puutarhureina ja sinivuokot leviävät paikkoihin joihin muurahaiset vaeltavat.
- Sinivuokko on Hämeen maakuntakukka.
- Sinivuokko kuuluu leinikkikasvien heimoon.
- Kalkkipitoinen, vahvasti emäksinen maa voi aiheuttaa sinivuokon kukan muuttumisen vaaleanpunertavaksi, kuten esimerkiksi hortensioilla on tapana.
- Sinivuokko kasvaa mieluiten ravinteikkaissa, valoisissa ja lehtomaisissa metsissä.
- Myrkyllistä sinivuokkoa käytettiin ennen muinoin maksalääkkeenä, sen tieteellinen nimi Hepatica viittaakin maksaa tarkoittavaan sanaan ’hepar’. Myrkyllisyytensä vuoksi sitä ei kuitenkaan tulisi syödä.
-
-
Sinivuokot ovat metsän reunalla kevään aikaisimpia kukkijoita.
-
-
Sinivuokko ei leviä juurakkonsa avulla, vaan muurahaisten kuljettamien pähkylä-hedelmien kautta.
-
-
Lapsuudenkotini takametsässä kukkii keväisin satoja – ellei jopa tuhansia sinivuokkoja. Sinivuokkojen väleissä luikertelevat vihreät lehdet kuuluvat pikkutalviolle.
Hei vaan! On taas se ihana aika vuodesta, kun Pihakalenteri on tehty ja se lähtee painosta tilaajille kuun vaihteessa. Tätä on kuukausia suunniteltu, kirjoitettu ja kuvattu. Ja nyt se on […]
Lehtikuuset (Larix) ansaitsevat tähän aikaan vuodesta erityishuomiota, sillä ne kuuluvat maiseman myöhäisimpiin värittäjiin. Kausivihantien lehtikuusten neulaset kellastuvat ennen putoamistaan perin kauniisti! Näyttää siltä kuin alkutalven aurinko säteilisi hetkisen juuri
Ihastuttava katsura (Cercidiphyllum japonicum) tuo pirteän tuoksun ulottuvuuden syyspuutarhaan, vaikka se yleensä liitetään kasvukauden aiempiin vaiheisiin. Kuultaviin keltaisen ja punaisen sävyihin syttyvien ruskaisten katsuranlehtien aromi on ihmeellisen imelä. Tuoksun voi [&h
Syksy on erilaisten kurpitsojen aikaa. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lämmittävä, samettinen kurpitsakeitto tai uunissa paahdetut kurpitsaviipaleet pääruoan lisukkeena? Lajikkeissakin riittää kokeilemista: on spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidonkurpitsaa ja vaikka mitä.
Puutarhan talvilevon aikana viherpeukalot voivat katsahtaa, millaisia kasviaiheita näyttelytiloista löytyykään. Tämänkertaisessa näyttelyvinkissä kasvit kukoistavat kirkkotekstiileissä, joita käsityömestari Helena Vaari on kirjonut 1980-luvulta lähtien maamme luterilaisiss
Jos muurahaiset levittäisi sinivuokkoa, niin suomi olisi täynnä sinivuokkoesiintymiä. Muurahaiset tosiaankin levittää sinivuokkoa siemeniä kuljettamalla, mutta leviäminen on kuitenkin aika vaivaloista ja käytännössä lähes olematonta. Muurahaisten kuljettamien siemenien avulla sinivuokot leviää muutamia kymmeniä senttejä. Enimmillään kuljetusmatkat ovat muutamia metrejä. Muutaman metrin kuljetusmatka vie siemenen sinivuokolle sopivalta kasvupaikalta pois ja siemen ei aina edes idä – ja jos itääkin, niin taimi kuolee pois, koska kasvupaikka on sinivuokolle sopimaton. Sinivuokko menestyy kalkkipitoisessa maassa, mutta happamassa maassa näivettyy ja kuolee pois.