
Tähän vuodenaikaan silmät hakeutuvat entistä helpommin katselemaan puiden runkoja, sekä niiden värejä että muotoja.
Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta löytyy tämä puu, jonka tuohi kuoriutuu hiljakseen irti ohuen ohuina hiutuvina.
Lumipeitteinen tausta saa paperikoivut (Betula papyrifera) näyttämään kevyesti punastuneilta. Niiden runkojen pastelliset, aprikoosinkin mieleen tuovat sävyt ovat kuin ensimmäisiä muistutuksia kevään lähenemisestä.
Pohjois-Amerikassa paperikoivun tuohella on pitkät perinteet intiaanien kestävänä – ja kauniina – rakennusmateriaalina.
Mitä voi nähdä helmikuun alun eteläsuomalaisessa kasvimaailmassa? Lumien kohta taas sulaessa ja Föhn-tuulten välillä puhaltaessa maa pienine kevään merkkeineen on monin paikoin esillä. Maisemassa korostuu nyt kasvien kaunis ruskea sävytys: […]
Lumipeite näyttää herkkiä jälkiä pihan muiden asukkaiden elämästä: siroja jalanjälkiä siellä, siiven lennokas pyyhkäisy tuolla. Liikkeellä voi olla lintuja, pieniä jyrsijöitä kenties, ehkä lumikkokin. Mustarastas esimerkiksi on ruvennut viime vuosikymmenten […
Kuvassa näkyy olohuoneeni sohvan viereistä ikkunanurkkausta. Siinä onkin rakkaat asiat tiivistettynä, kissat tosin puuttuvat. Kukat ikkunalla ovat isoäidin vanhassa kukkatelineessä ja kastelen niitä lapsuudesta tutulla kannulla (josta myös kissat tykkäävät […]
När den glada julen städats ut finns det plats och lust att påbörja ett nytt odlingsår med spirande grönska. De växter som behöver förodlas längst som paprika och chili brukar […]
Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumen