Sienifarmeilla sienestetään myös maaliskuussa, Kotimaiset Kasvikset ry muistuttaa. Viljeltyjä sieniä ei edes kuiva kesä hetkauta, sillä niitä on saatavilla kaupoista vuoden ympäri – säällä kuin säällä. Herkkusienet, siitakkeet ja osterivinokkaat suuntaavat mielen kohti kevättä jo viikolla 10 Kotimaiset Kasvikset ry:n nimeämällä sieniviikolla.
Viljellyt sienet ovat puhtaita ja käyttövalmiita sellaisenaan eikä niitä tarvitse edes pestä. Mahdollisen kasvualustasta jääneen turpeen voi tosin pyyhkäistä pois talouspaperilla.
Viljellyt sienet tuotetaan puhtaasti ilman kemikaaleja.
Sieniä suositellaan käyttämään erityisesti keitoissa, sillä rasvassa paistettaessa osa sienten terveyshyödyistä kumoutuu. Jotkut saavat ihoreaktioita raa¤oista sienistä, lähinnä herkkutateista ja siitakkeista. Tämän voi välttää kypsentämällä sienet.
Suomalaisten sientensyönti vähäistä
Vuonna 2005 suomalainen söi viljeltyjä sieniä vain 310 grammaa, kun esimerkiksi ruotsalainen syö niitä vuodessa 2,5 kiloa ja aasialainen peräti 25 kiloa. Suomalaisten vähäinen sientenkulutus selittynee osittain sillä, että vuosi 2005 oli hyvä luonnonsienivuosi. Viljeltyjen sienten käyttö onkin ollut Suomessa kasvusuunnassa.
Sienten osuus suomalaisessa ruokavaliossa on kuitenkin vähäinen. Itäsuomalaisia lukuun ottamatta suomalaisten sienituntemus ja sienten käyttö ravintona on kovin nuorta. Viljeltyjen sienien kulutus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja tyypillisin sientenostaja on nuori, koulutettu ja hyvätuloinen kuluttaja.
Viljeltyjen sienten käyttö lisääntyy kesän grillauskautena, varsinkin vappuna ja juhannuksena. Yksi tunnetuimpia kesäisiä grilliruokia ovat homejuustolla täytetyt ja pekoniin käärityt herkkusienet.
Sienten terveysvaikutuksia tutkitaan ahkerasti
Sienet ovat kevyttä syötävää, sillä ne eivät sisällä juuri lainkaan rasvaa. Sienistä saa proteiinia, ravintokuituja, erityisesti B-ryhmän vitamiineja ja monia kivennäisaineita. Luonnonvalossa tai sitä jäljittelevissä oloissa kasvatetut sienet sisältävät myös runsaasti D-vitamiinia.
Viljeltyjen sienten bioaktiivisia aineita tutkitaan niiden mahdollisten terveysvaikutusten vuoksi. On viitteitä siitä, että sienet säännöllisesti nautittuina auttavat alentamaan riskiä sairastua joihinkin syöpiin ja korkeaan kolesterolitasoon liittyviin kroonisiin kansantauteihin. Esimerkiksi osterivinokkaassa on statiiniyhdisteitä ja siitakkeessa eritadeniinia, joiden molempien on todettu alentavan veren kolesterolipitoisuuksia ihmisillä.
Myös sieniglukaaneja tutkitaan paljon, sillä ne ovat samankaltaisia kauran ja rukiin terveysvaikutusten taustalla olevien yhdisteiden kanssa. Kuitupitoisuutensa takia sienistä arvellaan olevan hyötyä erityisesti paksusuolensyövän torjunnassa.
