Helsingin kaupunginmuseo järjestää perjantaina 6.6.2014 klo 14–17 puutarhajuhlan Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4. Juhlan teemana ovat tällä kertaa lähiseudun, Eläintarhan ja Alppilan, historia ja muistot, erityisesti viheralueiden näkökulmasta.
Vanhanajan kukat rehottavat kansanpihojen koristekasveja esittelevässä penkissä. Pihatorilla Hyötykasviyhdistys ja Maatiainen myyvät perinnekasvien taimia ja siemeniä. Askartelupajoissa painetaan lehdillä kortteja ja solmitaan kukkakransseja. Mukana ovat myös rakennusvirasto, Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestö, Puutarhamartat, Alppila-Seura ja Dendrologian seura. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.
Töölönlahden perukoilla on vietetty kesäistä ulkoilmaelämää jo 1700-luvulla, ja puistojenkin vaiheet ulottuvat siellä yli 150 vuoden taakse. Puutarhajuhlan tietoiskuluennoilla tutkija Jere Jäppinen kertoo klo 14 Eläintarhan-Alppipuiston viherhistoriasta. Klo 15 katsellaan vanhoja valokuvia ja muistellaan yhdessä entisaikojen Alppilaa. Klo 16 maisema-arkkitehti Matti Liski kertoo Lenininpuistosta ja sen tänä vuonna valmistuvasta peruskorjauksesta. Klo 17 Liski ja Dendrologian seura vetävät Lenininpuistossa opastetun kävelyretken, jossa tutustutaan puistoarkkitehtuuriin ja puuharvinaisuuksiin.
Työväenasuntomuseon rauhallisella ja vehmaalla puutalopihalla voi tutustua museon monilajiseen kukkapenkkiin sekä kysyä sen perinnekasveista ja niiden hoidosta asiantuntijoilta. Hyötykasviyhdistys ja Maatiainen ry myyvät taimia ja siemeniä. Askartelupajoissa painetaan lehdillä ja kukilla kortteja sekä opitaan Puutarhamarttojen johdolla tekemään kukkakransseja. Alppila-Seura pitää pientä pulla- ja mehupuhvettia ja kansanmusiikki luo kesäistä tunnelmaa.
Kukkivaa historiaa museopenkissä
Työväenasuntomuseon kukkapenkki esittelee kolmisenkymmentä vanhoille työläispihoille tyypillistä perennalajia. Työläisille hyötykasvit olivat tärkeimpiä, eikä kukille voitu suoda paljon aikaa, tilaa saati rahaa. Siksi työväen koristekasvit olivat kestäviä, vähään tyytyviä ja helppoja lisätä. Yksi yleisimmistä lajeista, suopayrtti, kasvoi usein ovenpielessä, jotta kukkien saippuainen tuoksu raikastaisi huoneilmaa.
Useat työläispihojen kasvit olivat ikivanhoja, jo 1600–1700-luvulla Suomeen tulleita kuten varjolilja, rusopäivänlilja, lehtoakileija sekä nyttemmin lähes unohtuneet harmaamalvikki ja vuohenkello. Myös uudemmat muotikasvit ehtivät pian työväen tarhoihin kuten 1800-luvun suosikit saksankurjenmiekat, pionit ja särkynytsydän sekä 1900-luvun alun uutuudet asterit, kanadanpiisku ja kultapallo.Museopenkki tarjoaa silmänilon lisäksi tietoa Suomen kukkivasta kulttuuriperinnöstä. Toivon mukaan se myös innostaa vaalimaan täkäläisiin oloihin ja maisemaan sopeutuneita maatiaiskasveja.
Työväenasuntomuseo
Kirstinkuja 4, puh. 09 3107 1548.
Auki 7.5.–26.10.2014 ke–su klo 11–17.
VAPAA PÄÄSY
