Annalan puutarhassa Helsingin Vanhassakaupungissa kasvaa useita vanhoja jalosyreenipensaita. Yksi niistä on valittu puutarhan tunnuskasviksi, joka edustaa historiallisen puutarhan alkuperäistä tai vanhaa kasvillisuutta. Tunnuskasvi-statuksen myöntää Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma.

Kasvigeenivaratutkijat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä ovat kehittäneet tunnuskasvikonseptin, jonka avulla halutaan nostaa esiin historiallisten puutarhojen vanhoja kasvikantoja ja lisätä ymmärrystä vanhojen kasvien arvosta.

Tunnuskasvikonseptin luominen on osa Suomen ja Viron historiallisten puutarhojen hoitoa ja kestävää käyttöä kehittävää DEVEPARK-hanketta.

Tunnuskasvi kertoo tarinaa

– Historiallisen puutarhan tunnuskasvi voidaan valita puutarhaan, joka on Firenzen julistuksen mukainen historiallinen puutarha tai puisto, kertoo MTT:n tutkija Merja Hartikainen.

Tunnuskasvi edustaa kohdepuutarhan alkuperäistä ja vanhaa kasvilajistoa. Tunnuskasvi voi kasvaa yhä puutarhassa tai se voi olla kasvikarkulainen, joka on palautettu takaisin puutarhaan. Valinnan perusteena käytetään inventointitietoja ja muita tieteellisiä tutkimuksia, kasvin alkuperästä kertovia dokumentteja, haastatteluja ja selvityksiä puutarhan historiasta.

– Iältään kasvikannan tulee olla vähintään 50-vuotias ja tunnuskasvilla on oltava erityinen merkitys kohdepuutarhalle. Se voi esimerkiksi edustaa puutarhan tiettyä vaihetta tai se voi liittyä puutarhan sommitteluun. Tunnuskasvi voi olla lajistollisesti merkittävä tai siihen voi liittyä jokin tapahtuma tai henkilö, kertoo MTT:n tutkija Maarit Heinonen.

Tunnuskasvi-statuksen myöntää Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma ja valinta tehdään yhdessä kohdepuutarhan toimijoiden kanssa. Kohdepuutarha saa käyttöönsä tunnuskasvista tehdyn selvityksen ja esitteen. Esitteessä on lyhyesti kasvin perustiedot, kuvaus erityispiirteistä ja merkityksestä sekä kasvin sijainti.

– Sen lisäksi, että tunnuskasvin toivotaan edistävän puutarhan alkuperäislajiston arvostusta ja säilymistä, niin sille toivotaan myös matkailullista merkitystä. Tunnuskasvin avulla voidaan kertoa puutarhan historiasta ja vanhasta kasvilajistosta matkailijoille ja muille vierailijoille, pohtii Maarit Heinonen.

– Kiinnostusta tunnuskasviin on jo ilmennyt ja tunnuskasveja myönnetään jatkossa muihinkin historiallisiin puutarhoihin Suomessa, iloitsee Merja Hartikainen.

Annala on vanha huvilapuutarha

Helsingin vanhassa kaupungissa sijaitseva Annalan huvilan puutarha kuuluu Helsingin vanhimpiin huvilapuutarhoihin. Kauppaneuvos G. O. Wasenius rakennutti kartanomaisen huvilan 1830-luvulla. Kartanon hän nimesi ensimmäisen vaimonsa mukaan Villa Annebergiksi.

– Maisemapuisto ja itärinteen ranskalaistyylinen muotopuutarha hevosenkenkineen, akseleineen ja muistokivineen oli melko pitkälti Waseniuksen itsensä suunnittelema. Tarkempaa tietoa puutarhan suunnittelijasta tai puutarhan muotoon vaikuttaneista puutarhureista ei ole, kertoo Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Ranta.

Annalassa toimii nykyään Hyötykasviyhdistys, ja aluetta halutaan kehittää puutarhakulttuurin keskukseksi.

Seminaari historiallisista puutarhoista Annalassa

Ensimmäinen tunnuskasvi julkistetaan keskiviikkona Annalan puutarhassa Helsingissä järjestettävän seminaarin yhteydessä. Seminaarissa esitellään menetelmiä ja suosituksia historiallisen puutarhan kasvillisuuden inventoimiseksi ja pohditaan inventoidun kasvillisuuden arvottamista.

Seminaarin järjestää MTT, joka koordinoi Suomen kansallista kasvigeenivaraohjelmaa. Seminaari on osa EU-hanketta DEVEPARK Historiallisten puistojen kestävä hoito ja kehittäminen Suomessa ja Virossa.

Seminaarin aika ja paikka: 13.6. klo 9:15–15:45 Annalan puutarhan Hyötykasviyhdistyksen koulutustila, Hämeentie 154, Helsinki.

Jaa artikkeli