Asianmukaisesti istutettuna, tuettuna ja hoidettuna köynnösten käytölle seinustalla ei ole tuoreen opinnäytetyön mukaan esteitä. Keväällä 2012 Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun koulutusohjelmasta valmistuva Päivi Sundman selvitti opinnäytetyössään asiantuntijoiden kokemuksia köynnösten käytöstä julkisivuvihreytyksessä.
Työn tuloksena syntyneet ohjeprosessikaaviot köynnösten käytöstä seinustalla ja tarkennettu istutuksen ohjekuva hyödyttävät sekä ammattilaisia että puutarhaharrastajia. Työn toimeksiantajana on HAMKin maisemasuunnittelun koulutusohjelma.
Köynnösten edut ja haitat seinustalle
Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja tonttikokojen pienentyessä kaupunkivihreälle jää yhä vähemmän tilaa, jolloin köynnöksillä on entistä merkittävämpi rooli vihreän kaupunkikuvan rakentamisessa. Köynnökset kuitenkin usein yhdistetään rakenteiden vaurioihin ja toisaalta kasvuolosuhteet seinustalla salaojien ja routasuojien läheisyydessä ovat haasteelliset. Sundmanin työssä käsitellään sekä köynnösten etuja että haittoja seinustalla.
Sundman haastatteli työhön 37 viheralan ja kiinteistöhuollon edustajaa. Köynnösten käyttöä julkisivuilla, niiden kasvuolosuhteita ja mahdollisia vaikutuksia seinän kuntoon tutkittiin havainnoimalla 22 köynnöstä eri Etelä-Suomen kaupungeissa.
Tulosten perusteella köynnöksiin liittyvät negatiiviset kokemukset rajoittuivat itsestään kiipeävien köynnösten aiheuttamiin haittoihin. Kukaan haastateltavista ei tuntenut tapausta, jossa köynnös olisi aiheuttanut rakennuksen pääasiallisen korjaustarpeen. Nykyaikaisen julkisivuvihreytyksen lähtökohta on tuettujen köynnösten käyttäminen.
