Siemenkaupan valvontatarkastuksia tehtiin vuonna 2010 yhteensä 221. Tarhaherneen itävyydestä löydettiin puutteita. Markkinointikieltoja annettiin sertifioimattoman siemenperunan markkinoinnista torikaupassa.
Ylitarkastaja Ritva Vallivaara-Pasto Evirasta kertoo, että itävyys määritettiin kaikkiaan 71 tarhaherneen siemennäytteestä ja 124 persiljan siemennäytteestä.
– Tarhaherneen siemeneristä 14 erää eli lähes 20 prosenttia ja persiljan siemeneristä 8 erää eli runsaat 6 prosenttia eivät täyttäneet itävyyden vaatimuksia. Erät asetettiin markkinointikieltoon.
Tarhaherneensiemenen osalta itävyyden vähimmäisvaatimus on 80 prosenttia ja persiljan 65 prosenttia. Valvontaa kohdistettiin vuonna 2010 tarhaherneen ja persiljan siementen annospusseihin, joita kuluttajat ostavat lähinnä joko siemenliikkeistä tai elintarvikemyymälöistä. Vihanneskasvien siemenet markkinoidaan Suomeen pääasiassa muista EU:n jäsenvaltioista ja niitä valvotaan pistokoeluontoisesti.
Harmaan siemenen myyntiä valvottiin
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo siemenkaupan toimijoita harmaan siemenkaupan ehkäisemiseksi. – Valvontayhteydenottojen perusteella annettiin kolme markkinointikieltoa sertifioimattoman siemenperunan markkinoinnista torikaupassa sekä verkkomainonnasta, kertoo Vallivaara-Pasto.
– Yksi kielto annettiin rypsinsiemenerälle, joka ei täyttänyt itävyysvaatimusta. Kirjalliset huomautukset annettiin sertifioimattoman siementavaran lehtimainonnasta sekä puutteellisesta tiedostonpidosta kylvösiemenen markkinoinnissa.
Kylvösiementen tuonti-ilmoituksia EU:n ulkopuolelta tuoduista siemenistä tehtiin 52. Näissä tarkastetaan, että tuotavat lajikkeet ovat EU:n lajikeluettelossa ja tuontimailla on vastaavuus EU:n siementuotantojärjestelmän kanssa. Tuontitodistusten hyväksymistarkastuksia tehtiin 542 kappaletta. Suomeen markkinoitavan erän hyväksyminen edellyttää sertifiointipäätöstä sekä voimassaolevia todistuksia siementavaran laadusta ja lajikeaitoudesta.
Eviran siemenkaupan markkinavalvonnan painopisteenä olleet kohteet valittiin vuonna 2010 riskinarvioinnin perusteella koko siementuotantoketjusta. Riskitekijöitä olivat elinkeinonharjoittajien toiminnan luonne ja laajuus, henkilökunnan osaamisen taso, hylätyt siemenerät, ja -viljelykset sekä edellisen vuoden markkinointikiellot ja kirjalliset huomautukset. Lisäksi painopisteenä oli harrastekäyttöön tarkoitettujen persiljan- ja tarhaherneensiementen itävyys sekä sertifioimattoman eli harmaan siemenen myynti.
