Lapset ovat aikuisten varassa oppiessaan ruokatottumuksia. Koulun arkikäytäntöjä hiomalla oppilaat kasvattavat mielellään syömiensä kasvisten määrää, osoittaa Kaappaa kasvis! -pilottikampanja Etelä-Pohjanmaalla.
Kasvisten kaappaamiseen osallistui syyskuussa seitsemän alakoulua lakeudelta. Teemaviikon suunnittelussa mukana olivat alusta alkaen koulujen opetus- ja ruokapalveluhenkilöstö, kouluterveydenhoitajat ja vanhempainyhdistyksen edustajat. Kampanjan materiaalin tuotti Kotimaiset kasvikset ry.
Oppilaat kilpailivat luokkien kesken kasviskourallisten ja kasvisten monipuolisuuden kartuttamisessa. Tavoitteena oli suosituksen mukaisesti ainakin kuusi oman kourallisen kokoista annosta joka päivä. Teemaviikkoa toteutettiin kaikkien kouluaineiden opetuksessa, tapahtumissa, kouluruokailussa, tarjoiluissa ja vanhempainilloissa.
Aihe yhdistettiin opetukseen esimerkiksi niin, että matematiikan tunnilla laskettiin kasvisannosten kertymää ja biologiassa pohdittiin kasvisten kasvuoloja. Yhdessä koulussa kaupungin kirjasto teki aulaan näyttelyn kasvisaiheisista kirjoista. Eräässä koulussa salaatin sijoittaminen ruokalan linjaston alkuun kasvatti kasvisten käytön kolminkertaiseksi.
Tiivisti koulun aikuisten yhteistyötä
Ravitsemusasiantuntija Hilpi Linjama Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintayksiköstä koordinoi kampanjaa alueellaan. Hän kertoo, että viikko koettiin käytännönläheiseksi ja innostavaksi. Se tiivisti opettajien, ruokapalveluhenkilöstön, vanhempien ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä terveiden tottumusten edistämisessä.
– Viikko on lyhyt aika tottumusten muuttamiseen, mutta sen toivotaan jättävän pysyviä jälkiä koulun arkikäytäntöihin, hän sanoo.
Kampanjan vaikuttavuutta selvitetään opinnäytetyönä.
Linjama korostaa, että aikuisilla on päivittäin lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa lasten tottumuksiin.
– Voimme estää, hidastaa tai edistää lasten kasvisten syömistä arkitilanteissa kotona, lähiympäristössä, päivähoidossa, koulussa ja harrastuksissa. Haluan muistuttaa, vähäiseen kasvisten käyttöön voi vaikuttaa, Linjama painottaa.
Makumieltymykset, ruokavalinnat ja asenteet ruokaa kohtaan muodostuvat jo varhaislapsuudessa. Linjaman mukaan lapset ovat yllättävän rohkeita maistamaan uusia ruoka-aineita, kun kaverikin maistaa.
Imeväiset syövät eniten marjoja ja hedelmiä
Myös vanhempien omien lautasten antama esimerkki vaikuttaa lapseen kuin varkain. Vanhemmat eivät ilmeisesti tiedä tai luota tähän, sillä esimerkiksi marjojen ja hedelmien tarjoaminen hiipuu soseruokailun jäädessä pois kuviosta noin vuoden iässä. Ravintotutkimusten mukaan imeväisikäiset syövät jopa grammamääräisesti enemmän marjoja ja hedelmiä kuin esikoululaiset.
Maailman terveysjärjestö WHO:n koululaistutkimus osoitti, että suomalaislapset ja nuoret syövät hedelmiä selvästi harvemmin kuin ikätoverit muissa maissa.
Etelä-Pohjanmaan asukkaiden terveystottumukset ovat Linjaman mukaan erityisen huolestuttavia. Maakunnan miehistä 40 prosenttia ja naisista neljäsosa syö kasviksia niukasti, enintään kahtena päivänä viikossa. Niukasti marjoja tai hedelmiä syö kaksi kolmesta miehestä ja kolmasosa naisista.
Kaappaa kasvis! on osa Terveyttä kasviksilla -kampanjaa, jonka taustatahoina toimivat Kotimaiset Kasvikset ry, Suomen Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt. Pilotti pyritään levittämään muihin kouluin ensi vuonna. (Ruokatieto)
