Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotaseen ennakkotietojen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna viljaa keskimäärin 80 kiloa, vihanneksia 71 kiloa, hedelmiä 79 kiloa ja lihaa 74 kiloa. Tiken vuosittain tekemä Ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.
Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi 2,8 kiloa, 59,1 kiloon henkeä kohti, lähinnä avomaavihannesten poikkeuksellisen hyvän sadon ansiosta. Tomaatin kulutus laski 0,3 kiloa edellisvuodesta, 11,6 kiloon. Muiden tuoreiden vihannesten määrä puolestaan nousi kolmella kilolla, 47,4 kiloon. Kaikkiaan vihanneksia kulutettiin pakasteet ja säilykkeet mukaan lukien viime vuonna henkeä kohden 71,4 kiloa.
Tuoreiden hedelmien kulutus oli lähes edellisen vuoden tasolla. Sitrushedelmien kulutus kasvoi edellisvuodesta 0,8 kiloa, 13,3 kiloon henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus sen sijaan laski noin kilon, 33,1 kiloon henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeiden kulutus oli lähes samansuuruinen kuin vuotta aikaisemmin, 6 kiloa henkeä kohti. Hedelmämehujen kulutus sen sijaan aleni jo neljättä vuotta peräkkäin.
Viljan kokonaiskulutus aleni vuodesta 2008 vajaan prosentin, 79,5 kiloon henkeä kohti. Vehnän kulutus on pysytellyt viimeisen neljän vuoden ajan noin 48 kilossa henkeä kohti. Rukiin kulutus pieneni reilun prosentin, 15,5 kiloon henkeä kohti. Sekä kauran että riisin kulutus väheni noin puolella kilolla edellisvuodesta. Kauraa kulutettiin vuonna 2009 henkeä kohti 4,9 ja riisiä 5,2 kiloa. Ohran kulutus oli 1,4 kiloa eli kasvua edellisvuodesta oli 0,1 kiloa.
Siipikarjanlihan kulutus nousi
Lihan kokonaiskulutus laski ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Sekä naudan- että sianlihan kulutus aleni noin kaksi prosenttia. Siipikarjanlihan kulutus sitä vastoin jatkoi kasvuaan lisääntyen vajaalla kahdella prosentilla vuodesta 2008. Naudanlihan kulutus oli vuonna 2009 keskimäärin 17,8, sianlihan 34,4 ja siipikarjanlihan 17,5 kiloa henkeä kohti. Kaikkiaan lihaa kulutettiin vuonna 2009 henkeä kohti 73,9 kiloa, kun mukaan lasketaan myös riista ja syötävät elimet.
Kananmunien kulutus oli viime vuonna 9,5 kiloa henkeä kohti eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna.
Nestemäisten maitotuotteiden kulutuksen suunta oli samanlainen kuin aiempina vuosina. Rasvattoman maidon ja jogurtin kulutus jatkoi kasvuaan, täys- ja kevytmaidon sekä piimän ja viilin kulutus laski. Maitoa juotiin vuonna 2009 kaikkiaan 132,7 litraa henkeä kohti eli prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrästä runsaat puolet, 68,9 litraa, oli kevytmaitoa, jonka kulutus laski kolme prosenttia. Rasvattoman maidon osuus kulutetusta maidosta oli 39 % eli 52,1 litraa, kasvua edellisestä vuodesta oli kaksi prosenttia.
Piimän kulutus pieneni vajaalla neljällä prosentilla, 12,5 kiloon. Jogurtin kulutuksen kasvu hidastui. Jogurttia syötiin viime vuonna 22,5 kiloa henkeä kohti eli puoli prosenttia edellisvuotta enemmän. Viilin kulutus pieneni noin kaksi prosenttia, 5,1 kiloon. Kerman kulutus oli suunnilleen edellisen vuoden luokkaa, 6,9 kiloa. Kaikkiaan nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin viime vuonna 184 kiloa eli noin prosentin vähemmän kuin vuonna 2008.
Rasvoista voin kulutus kasvoi 0,2 kiloa edellisvuodesta, rasvaseosten kulutus puolestaan pieneni 0,2 kiloa. Voita kulutettiin viime vuonna 3 kiloa ja rasvaseoksia 2,8 kiloa henkeä kohti. Margariinin kulutuksesta ei ole vielä saatavissa tietoja viime vuodelta. Kasviöljyjen kulutuksen arvioidaan olevan 5,1 kiloa henkeä kohti. Sokeria kulutettiin 32,6 kiloa henkeä kohden eli runsas puoli kiloa enemmän kuin vuonna 2008.
Tilaston taustaa
Tiken Ravintotaseeseen kuuluu yhteensä 12 eri elintarvikeryhmää. Taseessa lasketaan yli 70 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuun, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineisiin sekä ruokakäyttöön. Ruokakäytön perusteella lasketaan elintarvikkeiden kulutusluvut henkeä kohti vuodessa.
Puutarha-Sanomien huomautus: Vihannesten kulutuksen laskeminen satovaihteluja perusteena käyttäen on hyvin epäluotettava. Suuri sato eli ylituotanto ei lisää kulutusta, vaikka hinnat ovat halpoja. Ainoastaan kulutukseen perustuvalla tilastoinnista voitaisiin vetää johtopäätöksiä.
Lehti ei pidäkään Tiken kulutuksen kasvun perustelua oikeana: ”Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi 2,8 kiloa, 59,1 kiloon henkeä kohti, lähinnä avomaavihannesten poikkeuksellisen hyvän sadon ansiosta.”
