Suomessa esiintyy alustavan kartoituksen mukaan runsas 120 haitallista vieraslajia, joista valtaenemmistö on maa- ja puutarhatalouden tauteja. Haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa ympäristöllistä, taloudellista tai muuta yhteiskunnallista haittaa, ja niitä on kartoitettu kansallisen vieraslajistrategian valmistelua varten. Strategialla edistetään vieraslajien aiheuttamien uhkien ja riskien saamista hallintaan Suomessa.
Parhaillaan valmisteltavassa kansallisessa vieraslajistrategiassa tavoitteena on tunnistaa haitalliset vieraslajit sekä löytää keinoja vieraslajien aiheuttamien riskien ja haittojen estämiseksi.
– Vieraslajistrategiaa tarvitaan, koska Suomeen saapuu jatkuvasti uusia vieraslajeja ja vieraslajien aiheuttamat vahingot voivat paikoin jo nyt olla hyvin merkittäviä, toteaa ympäristöjohtaja Veikko Marttila maa- ja metsätalousministeriöstä.
Strategian valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Valmistelua varten on perustettu ohjausryhmä, joka valmistelee vieraslajistrategian sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Työ saadaan valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä.
Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Terhi Ryttärin mukaan vieraita haitallisia kasvilajeja Suomessa esiintyy 21 eri lajia. Vieraslajeista jättiputket aiheuttavat ihmisille terveydellistä haittaa, ja kurtturuusu selkeää taloudellista haittaa. Vieraskasvit myös kilpailevat elintilasta sekä risteytyvät alkuperäisten lajien kanssa. Mm. jättipalsami, komealupiini sekä jättitatar ovat myös haitallisia kasvilajeja.
Suomessa esiintyvien tuotantokasvien, tautien ja tuholaisten joukossa on yli 80 haitallista lajia, joista jo osasta lajeista säädetään lailla, kertoo vanhempi tutkija Terho Hyvönen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Koloradonkuoriaisen, joka on yksi perunan pahimpia tuhoojia, lisäksi esim. espanjansiruetana on levittäytymässä Suomeen. Espanjansiruetana on kaikkiruokainen massalaji, joka leviää kauppapuutarhojen ja multa-asemien kautta.
Itämeressä Suomen aluevesillä tavataan 25 vieraslajia, joista viiden lajin on todettu olevan haitallisia, kertoo erikoistutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksesta. Merirokko mm. kiinnittyy veneiden pohjiin sekä muokkaa rantojen elinympäristöjä ja eliöyhteisöjä, ja valekirjosimpukka sekä runkopolyyppi molemmat tukkivat voimaloiden vedenottoputkia. Petovesikirppu puolestaan limottaa kalastajien pyydyksiä sekä kilpailee kalojen kanssa ravinnosta.
Suomessa tavataan kuusi haitallista vierasta maaselkärankaista, kertoo dosentti Petri Nummi Helsingin yliopistosta. Kanin aiheuttamat taloudelliset haitat ovat jo nähtävissä pääkaupunkiseudulla, muista vieraslajeista mm. minkin haitat kohdistuvat pääasiassa arvokkaisiin lintuvesiin. Supikoira puolestaan levittää vesikauhua eli raivotautia.
Haitallisia vierasperäisiä kaloja on yksi; puronieriä, joka syrjäyttää alkuperäislajia järvitaimenta. Amerikkalaista alkuperää oleva täplärapu on myös haitallinen vieraslaji niissä vesissä, joissa on jäljellä kotoperäinen jokirapukanta. Jokirapua vaivaa myös täplärapukaupan mukana tullut toinen vieraslaji, rapurutto. Vesikasveista Kanadan vesirutto on noussut äskettäin yllättäväksi vieraslajiongelmaksi mm. Kuusamossa, kertoo ohjelmapäällikkö Markku Pursiainen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Vieraslaji on luontoon levinnyt laji, joka ei alun perin kuulu ekosysteemiin eikä olisi pystynyt omin keinoin leviämään uudelle esiintymisalueelleen. Suomeen on kotiutunut alustavien arvioiden mukaan runsas 600 Suomen luontoon alkuperäisesti kuulumatonta lajia parin viimeisen vuosisadan aikana.
