Ihmeköynnöstä eli bougainvilleaa (Bougainvillea spectabilis) näkyy pitkin Välimeren talojen seinustoja. Hehkuvan violetit tai punaiset ”kukat” ihastuttavat. Oikeastihan ihmeköynnöksen kukat ovat mitättömän pieniä, valkoisia pikku tähtösiä. Värikylläisyydestä pitävät huolta värikkäiksi muuntuneet, kukkia suojaavat lehdet.
Bougainvilleaa voi toki kasvattaa Suomessakin, jossa se viihtyy ikkunalla ja ”kukkii” keväästä syksyyn. Kesällä se pitää erityisesti siitä, että se viedään ulos lämpimälle seinustalle, jossa se viihtyy syksyyn asti. Kesällä ihmeköynnöstä kastellaan ja lannoitetaan runsaasti. Talvella ihmeköynnös haluaisi olla viileämmässä, noin kymmenessä asteessa. Koska se ei ole varsinaisesti tropiikin kasvi, jatkuva 20 asteen lämpö ei ole köynnökselle ihanteellinen.
Rivieralla puutarhaa pitävien kannattaa vierailla Côté Roses –taimitarhalla Roquebrune-sur- Argensissa, Fréjusin takamailla. Taimitarha on erikoistunut ruusuihin, mutta pioneja ja ihmeköynnöksiäkin löytyy useita lajikkeita. Taimet ovat harvinaisen hyvinvoivia, terveitä, kookkaita ja laatuunsa nähden edullisiakin. Côté Rosesin tarjoamia ihmeköynnöslajikkeita ovat muun muassa kirkkaan pinkki ’Sanderiana’, oranssi ’Luis Wattan’ ja kirsikanpunainen ’Barbara Karst’. Myös valko”kukkaisia” ja kirjavalehtisiä lajikkeita on saatavilla.
Bougainvillea on saanut nimensä ranskalaisen löytöretkeilijä Louis-Antoine de Bougainvillen mukaan, jonka retkikunta purjehti maailman ympäri 1700-luvun lopulla, tarkoituksena muun muassa kartoittaa Tyynen valtameren saaria. Bougainvillen retkikuntaan kuului astrologi, luonnontieteilijä ja kuvittaja. Brasiliassa luonnontieteilijä Philibert de Commerson havaitsi uuden kukan, jonka hän nimesi bougainvilleaksi. Kasvi otettiin mukaan ja lahjoitettiin myöhemmin Napoleonin ensimmäiselle vaimolle.
De Bougainvillen retkikunnan mukana purjehti maailman ympäri myös ensimmäinen nainen, Jeanne Baret. Luonnontieteilijä de Commersonin rakastajatar oli pukeutunut pojaksi ja pääsi retkikuntaan tämän huonepalvelijana nimellä Jean Baret. Koko matkan alkupuoliskon Jeanne kantoi luonnontieteilijän tarvikkeita pitkin eteläisen pallonpuoliskon saaria. Vanuatun tienoilla Jeannen oikea henkilöllisyys selvisi, mutta oli aivan liian myöhäistä postittaa naista takaisin. De Bougainville vaati kuitenkin, että Baret vastedes nukkuu omassa hytissään.
