Verenpisara (Fuchsia) on yksi helpoimmista lisättävistä. Sen kun pätkäisee oksan kärjen, mieluiten nuputtoman, riipii muutaman alimman lehden pois ja tökkää multaan. Parin viikon päästä voi jo ihmetellä uusia lehdenalkuja, jotka ovat lähteneet kasvuun vanhoista lehtihangoista.

Juurihormoniakaan ei tarvita, tosin voihan sillä varmistaa juurtumisen. Hormonia myyvät puutarhaliikkeet pienissä purkeissa ja pusseissa.

Pistokasruukun multa pidetään hieman kosteana, mutta ei liian märkänä – vielä juureton kasvi ei kestä liikaa märkyyttä, kun ei ole juuria vettä imemässä eikä lehtiä sitä haihduttamassa. Hyvä konsti on laittaa läpinäkyvä hedelmäpussi ruukun ympärille ja leikata pussin kulmiin pienet reiät. Silloin pelkkä kasvin sumutus riittää kasteluksi.

Verenpisaroista voi ottaa pistokkaita loppukesällä talvetettavaksi, pienet pistokkaat kun vievät vain vähän tilaa talvisäilössä. Pistokkaan ottamisella varmistetaan, että seuraavanakin kesänä on puutarhassa sama lajike, jonka kukat ehkä sattuvat erityisesti miellyttämään. Siemenlisäyksellähän saattaa kukista tulla minkä värisiä tahansa.

Verenpisaroissa on niin monia värejä, että jokaiselle löytyy varmasti mieleinen. Siitä omasta lempivärisestä on mieltä ylentävää ottaa pistokkaita oman pihan koristeeksi ja lahjaksi muille – kunhan heillä on sama värimaku.

Jaa artikkeli