Korkkitammi on varsinainen luonnon ihme. Se on jo vuosituhansien ajan tarjonnut antimiaan käytettäväksemme. Korkista valmistetaan nykyään lattioita ja muita pinnoitteita, kengänpohjallisia sekä tietysti viinipullon korkkeja. Korkkiaines onkin vertaansa vailla.
– Yksi kuutiosenttimetri korkkia saattaa sisältää kahdeksan miljoonaa solua, kertoo Jarmo Alho Korkkitrio Oy:stä. – Soluista jokainen on ilma- ja vesitiivis. Kukaan tiedemies ei ole pystynyt vielä keksimään saman laatuista ainetta keinotekoisesti, toteaa Alho.
Tiiviytensä vuoksi korkkia onkin käytetty vuosisatoja nesteen säilytykseen. Joustavuutensa ja äänenvaimennuskykynsä ansiosta siitä on tullut suosittu lattiamateriaali. Kuinka ja missä se sitten syntyy?
Korkkitammi (Quercus suber) kasvaa luonnostaan läntisellä Välimerellä. Se kasvattaa paksun kaarnakerroksen, joka alkaa antaa satoa puun ollessa kahdenkymmenen vuoden ikäinen. Kuollut kaarnakerros kerätään noin kahdeksan vuoden välein paljastaen puun kauniin, punertavan pinnan, johon alkaa muodostua uusi kaarnakerros.
Portugalissa, maailman suurimassa korkin tuottajamaassa korkkitammet on lailla suojeltu koko elinkaarensa ajan. Arvokkaat tammet on jätettävä rauhaan pienestä terhosta puuvanhukseksi asti. Kaarna tarjoaa suojaa ja ravintoa monelle hyönteiselle, jotka vuorostaan ovat lintujen ravintoa. Näin korkkitammen ympärille muodostuu oma eläinmaailmansa, jota ei olisi olemassa ilman laajamittaista tammen viljelyä.
Suomessa korkkitammea voi käydä ihmettelemässä ainakin Mustion kartanossa.
Mustion Linnan korkkipuu ei ole korkkitammi (Quercus suber) vaan amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), joka ei ole tammien sukua.
Kiitos tarkennuksesta! Korkkipuu ja korkkitammi menevät harmillisen usein sekaisin, niin myös tämän artikkelin tekijältä 😀 Todella hyvä, että korjasit.