Suomalaisen hunajan laatu näyttäisi olevan ulkomaista parempaa. Suomen Mehiläishoitajain Liiton teettämän seurantatutkimuksen mukaan suomalaisessa hunajassa on enemmän entsyymejä ja HMF-määrä pienempi kuin ulkomaisessa hunajassa.
Hunajan laatua seurattiin vuosina 1997 – 2003 Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja saksalaisen Hohenheimin yliopiston laboratorioissa.Tutkimuksessa oli mukana 1 071 kotimaista ja 73 ulkomaista näytettä. Mehiläishoitajan liitto tutkituttaa hunajia mehiläishoitajien laatukoulutusta ja asiakaslaadun seurantaa varten.
Entsyymit tallella eikä liikaa kuumennusta
Suomalaisessa hunajan invertaasiyksiköt olivat noin 94 ja ulkomaisen hieman yli 28. Invertaasi eli sakkaraasi on entsyymi, joka vaikuttaa muutoksiin, joita tapahtuu kun mesi kypsyy hunajaksi. Invertaasi muuttaa sakkaroosia glukoosiksi ja fruktoosiksi.
Hydroksimetyylifurfuraalia (HMF) muodostuu, kun fruktoosi hajoaa happojen läsnäollessa. HMF-pitoisuus on hunajassa sitä suurempi mitä korkeammassa lämpötilassa hunajaa on kuumennettu. Kotimaisen hunajan HMF-pitoisuus oli tutkimuksessa vain 6,8 milligrammaa kilossa hunajaa kun ulkomaisessa vastaava pitoisuus oli hieman yli 20.
Hunajalle ei ole laatuluokitusta
Suomen Mehiläishoitajain liiton mukaan myös tuontihunajien joukosta löytyy laatutuotteita. Ostajan on kuitenkin vaikea pakkauksen perusteella tietää, onko kyseessä laatutuote vai ei, koska hunajalla ei ole laatuluokitusta. Kuluttajaneuvoja ANNELI KANKARE Mehiläishoitajain liitosta kertookin, että laatuluokitusta kaivataan. Kansainvälisesti ei kuitenkaan ole vielä olemassa yhteisymmärrystä edes siitä, että laatuluokitus tarvittaisiin saatikka luokituksen sisällöstä.
— Suomessa olemme asettaneet Hyvää Suomesta -joutsenlippuhunajalle korkeammat laatuvaatimukset kuin mitä on voimassa olevassa hunajan aitouden suojaksi laaditussa EU-direktiivissä, Kankare kertoo.
Kotimainen tuotanto ei kata kulutusta
Hunajan kokonaiskulutus per henkilö on viime vuosina ollut noin puoli kiloa. Hunajan kokonaiskulutus nousi tasaisesti vielä koko 1990-luvun ollen jopa 560 grammaa vuonna 1997. Yksi syy kulutuksen nykyiseen laskusuuntaan voi Kankareen mukaan olla, että viime vuosien kotimainen hunajasato ei ole ollut hyvä.
Parina viime vuonna Suomessa on myyty hunajaa yhteensä noin 2,6 miljoonaa kiloa. Täällä kulutetusta hunajasta noin 60 prosenttia on kotimaista, osuus vaihtelee kesän säiden mukaan.
Hunajaa tuodaan eniten Unkarista. Kankare kertoo, Tanskasta ja Saksasta tuodaan tullitilaston mukaan määrällisesti enemmän, mutta maat ovat hunajan läpikulku- ei tuotantomaita. Tanskassa ja Saksassa on suuria hunajapakkaamoita, jotka myyvät EU-maiden ulkopuolelta ostamaansa hunajaa edelleen.
— Tanskalaista hunajaa meillä ei ole myynnissä, tuskin saksalaistakaan, Kankare toteaa.
Vaihdellen hunajaa tulee Ranskasta, josta siitäkin osa voi olla läpikulkuhunajaa sekä Kuubasta, Argentiinasta, Uruguaysta, Australiasta, Chilestä, Ruotsista, Belgiasta ja Bulgariasta.
— Kiinalainen hunaja oli tuontikiellossa mutta kielto on purettu. Kauppa ei kuitenkaan ole lähtenyt kovin hyvin käyntiin, Kankare kertoo.
