Vuoden vihannes 2004 on porkkanalle läheistä sukua oleva palsternakka, joka myös ulkonäöltään muistuttaa porkkanaa. Palsternakka on tosin tyvestään porkkanaa paksumpi ja väriltään valkean kellertävä. Maultaan palsternakka on mieto, mutta sen aromaattinen tuoksu on astetta voimakkaampi kuin porkkanan. Vaikka palsternakka on useimmille tuttu liemijuures, on se aivan turhaan vielä tuntematon suuruus monissa muissa ruuissa.
Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen.
Monikäyttöisempi kuin luullaan
Ennen perunan löytymista palsternakka oli monin paikoin Eurooppaa koko ruokavalion perusta. Yksi syy tämän maukkaan ja ravitsevan perusruuan silloiseen suosioon oli sen hyvä säilyvyys. Hiilihydraattipitoista palsternakkaa syötiin päivittäin ja sitä käytettiin jopa oluen ja viinin raaka-aineena.
Tätä nykyä palsternakka tunnetaan meillä pääasiassa liemijuureksena, muuten sen käyttö kotitalouksissa ei vielä ole kovin monipuolista. Palsternakan makeahko, hieman porkkanamainen, joidenkin mielestä jopa pähkinään vivahtava maku sopii hyvin esimerkiksi pataruokiin, paistoksiin ja erilaisiin kasvislisäkkeisiin. Palsternakkaa voi mainiosti käyttää yhtä monipuolisesti kuin esimerkiksi porkkanaa – myös raakaraasteena tai dippivihanneksena.
Palsternakan makuun vaikuttaa sen korjuuajankohta. Jos sato korjataan vasta kylmien säiden tultua, osa juureen varastoituneesta tärkkelyksestä muuttuu sokereiksi ja palsternakkaan tulee aiemmin korjattua satoa voimakkaampi makea makuvivahde.
Yrteistä palsternakan seuraan sopivat erityisen hyvin rosmariini, ruohosipuli, timjami ja rakuuna. Miltä kuulostaisi esimerkiksi jälkiruuaksi tarjottava palsternakkapiiras, jossa taikinakuoreen on leivottu makea palsternakkamuhennos?