Puolukkaa voi viljellä pellossa, eikä se vaadi paljoa lannoitetta eikäkasvinsuojelukäsittelyä. Viljely näyttäisi onnistuvan myös täysinluonnonmukaisesti. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri MEERI SAARIO tutkiväitöstutkimuksessaan tekijöitä, jotka vaikuttavat luonnonvaraisen puolukanmenestymiseen pelto-oloissa sekä varastointiajan ja -olojen vaikutuksiapuolukan marjojen laatuun.
Puolukan peltoviljelykokeet toteutettiin Viikissä Helsingissä vuosina1989-1994 ja lajikkeina olivat Ruotsista peräisin olevat Sussi ja Sanna.Lajikkeista Sanna oli Sussia satoisampi. Saario kertoo saaneensa yhdeltäneliömetriltä jopa 1,5-2 kiloa puolukkaa.
Puolukan viljelymahdollisuuksia on tutkittu monissa maissa, mutta missäänviljelyä ei ole saatu kunnolla liikkeelle. Suurimmat viljelmät, yhteensämuutamia kymmeniä hehtaareita, sijaitsevat Saksassa ja Pohjois-Amerikassa.Puolukan peltoviljely mahdollistaisi koneellisen korjuun ja sadon tasaisenlaadun.
Rikkakasvit ongelmana, ei siedä typpilannoitteita
Rikkakasvien pitäminen kurissa on vaikea ongelma puolukan peltoviljelyssä.Orgaaninen kate, mieluiten männyn kuorike tai vastaava, havupuista peräisinoleva katemateriaali yhdessä sopivan rikkakasvihävitteen kanssa torjuutehokkaasti rikkakasveja. Myös muovikate ensimmäisinä viljelyvuosina antaahyvän suojan. Myöhemmin puolukkakasvuston levitessä muovi on kuitenkinpoistettava.
Puolukka sisältää fenolisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat haitallisestitoisiin kasveihin. Tätä puolukan ominaisuutta voitaisiin Saarion mukaanhyödyntää rikkakasvien torjunnassa puolukan peltoviljelyssä.
Mykoritsoilla eli sienijuuri välittää ravinteita isäntäkasvilleenpuolukalle ympäröivästä karikkeesta. Toimiva mykoritsasymbioosipuolukkaviljelmällä edellyttää, että lannoite ei sisällä nitraattityppeä.
Riittävästi lunta suojaksi
Puolukan versot kasvavat täyteen mittaansa 4-6 vuodessa, minkä jälkeen nealkavat ikääntyä. Leikkaamalla versosto alas maanrajaa myöten se saadaanparhaiten uusiutumaan. Kokonaan alasleikatun puolukkakasvuston maanalainenjuurakko tuottaa paljon uusia voimakkaita versoja, joihin kehittyy joensimmäisenä vuotena runsaasti kukkanuppuja.
Etelä- ja Länsi-Suomessa puolukan peltoviljelyä vaikeuttavat vähälumisettalvet erityisesti silloin, kun samaan aikaan on kovia pakkasia ja tuulia.Nämä tekijät yhdessä kuivattavat puolukan versoja niin, että ne saattavatjopa kuolla. Muualla Suomessa lunta on yleensä riittävästi. Myöskeväthallat saattavat vierailla puolukkaviljelmillä aivan samoin kuinmetsissä.
Parin asteen lämmössä puolukat säilyvät pitkään
Varastointiaika ja -lämpötila vaikuttavat eniten puolukan marjojensäilyvyyteen ja laatutekijöihin. Tutkimuksessa puolukat säilyivät 1-2 asteenlämpötilassa neljä viikkoa ilman havaittavaa pilaantumista. Myös se, kuinkakypsinä puolukat korjataan sekä lajike vaikuttavat säilyvyyteen ja marjojenlaatuun.
Puolukan marjat sisältävät runsaasti sekundaarisiaaineenvaihduntatuotteita, kuten flavonoideja ja muita bioaktiivisia,ihmisen terveyttä edistäviä ainesosia. Näiden kaikkia vaikutuksia ei vielätäysin tunneta.
Meeri Saarion puutarhatieteen alaan kuuluvan väitöskirjan nimi on CulturalManagement of Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) and storage oflingonberry fruit. Se tarkastetaan Helsingin yliopistonmaatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 16. toukokuuta.
