Kotimaiset Kasvikset ry myöntää kunniamaininnan viljelyn kehittämisestä ja uusista kasvistuotteista ympärivuotiselle paprikatuotannolle. Tunnustuspalkinnon saajana on Hortiherttua Oy, joka on ollut eturivissä kehittämässä paprikan ympärivuotista viljelyä ja torjunta-ainejäämätöntä tuotantoa. Yritystä vetää kolme nuorta ja aktiivista yrittäjää: Jani Lindman, Toni Tanner ja Tomi Tahvonen.
Paprikan viljelyssä on kiinnitetty viime vuosien aikana huomiota erityisesti kuluttajien arvostamiin laatutekijöihin: ympärivuotiseen saatavuuteen, puhtauteen ja tuoreeseen makuun.
– Ympärivuotiseen paprikan viljelyyn oppia on otettu muun muassa kasvihuonekurkun viljelystä. Tullilaboratorion tutkimusten perusteella tiedetään, että meille tuoduissa paprikoissa on hyvin usein jäämiä kasvinsuojeluaineista, kertoo Toni Tanner.
– Hortiherttuan viljelmillä Karjalohjalla tämä otettiin huomioon jo viljelyä suunniteltaessa. Viljelmä perustettiin alueelle, jolla ei ole muita kasvihuoneviljelmiä, joilta kasvintuhoojat voisivat levitä paprikahuoneisiin. Paprika on erityisen herkullinen kasvis myös kasvintuhoojien näkökulmasta. Mm. kirvat ja ripsiäiset viihtyvät hyvin paprikakasvustossa heikentäen satokelpoisten hedelmien määrää ja laatua.
Hyvikset ja pahikset
Esimerkkinä biologisesta tuholaistorjunnasta on parin millin mittaisten ripsiäisten torjunta ripsiäispetopunkkien avulla. Nämä punaruskeat ”hyvikset” käyvät ahnaasti ”pahisten” kimppuun imemällä päivittäin ainakin kuuden haitallisen ripsiäisen solunesteet kuiviin, kertoo Toni Tanner. – Näin voidaan välttää kokonaan ripsiäisen torjuntaruiskutukset.
– Jos kasvustossa oleva ripsiäismäärä ei riitä tyydyttämään petopunkkien ravinnontarvetta, syövät ripsiäispetopunkit paprikan kukista löytyvää siitepölyä. Tarvittaessa kasveja suojellaan myös rypsiöljyn ja mäntysuopaliuoksen avulla. Näitäkin aineita käytetään harvoin ja harkiten, koska on todettu, että erilaiset luonnonmukaisetkin käsittelyt heikentävät niin hyötyeliöiden kuin kasvien hyvinvointia. Kun viljeltävistä kasveista pidetään mahdollisimman hyvää huolta, on sato niin määrällisesti kuin laadultaan mahdollisimman hyvää, kertoo Toni Tanner.
– Tuoreuteen ja makuun vaikutetaan yksinkertaisin keinoin, kertoo toinen omistajista, Jani Lindman.
– Pyrimme aina siihen, että tänään poimittu olisi huomenna jo kaupassa. Talviviljelyssä on edelleen paljon oppimista, sillä missään muualla maailmalla paprikaa ei viljellä näin pohjoisessa ympäri vuoden, joten esikuvia ei ole. Vaikka osaamme jo paljon, opittavaa ja haasteita riittää myös tuleviksi vuosiksi, toteaa Jani Lindman.
Paprika-faktaa: Suomalaiset syövät noin kaksi kiloa paprikaa vuodessa henkeä kohti. Kokonaiskulutus kasvoi viime vuonna 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä tuonti että kotimainen viljely lisääntyivät selvästi. Kotimaisen paprikan osuus on vain noin viisi prosenttia, joten kaikista vähittäismyymälöissä ei ole vielä saatavilla kotimaista paprikaa lainkaan. Valtaosa meillä syödyistä paprikoista tuodaan Espanjasta ja Hollannista. Kotimassa paprikaa viljellään vajaan viiden hehtaarin alueella.
