Käytännön viljelmillä vuosina 1999-2002 tehtyjen mansikan lajikekokeiden keskeinen tulos oli, että Cavendish -lajiketta voidaan suositella viljelyyn Suomen olosuhteissa erityisesti jäykähköillä mailla sellaisissa olosuhteissa, missä mansikkahärmä ei ole ollut vaikea ongelma. Lisäksi Kent -lajike on mahdollinen vaihtoehto viljelyyn, vaikka suunnilleen samanaikaisesti satoa tuottava Polka on yleensä ollut sekä satomäärän että sadon laadun kannalta parempi lajike Suomen oloissa. Viljelmillä suosituimmat lajikkeet ovat Jonsok ja Polka, joka kasvaa tänä vuonna eniten viljellyksi lajikkeeksi.
Käytännön marjaviljelmille perustettiin mansikan lajikekokeet kesällä 1999. Ville Matalan ja Tuomo Tuovisen 33 sivuiseen raporttiin on koottu satotulokset ja lopulliset arviot koelajikkeiden menestymisestä Suomen olosuhteissa kolmen satovuoden jälkeen.
Mansikan tilakokeissa verrattiin kahdeksaa uutta mansikkalajiketta johonkin meillä tunnettuun verrannelajikkeeseen yhteensä 30 marjatilalla maan eri osissa. Kullakin koetilalla oli 2-4 uutta lajiketta, jotka olivat vierekkäisissä riveissä: Cavendish, Chambly, Emily, Gyda, Inga, Kent, Lina, ja Oka. Lisäksi jokaisella koetilalla oli yksi seuraavista verrannelajikkeista: Bounty, Honeoye, Jonsok, Polka tai Senga Sengana. Kutakin koelajiketta istutettiin 100-200 tainta. Koeviljelijät huolehtivat tutkijan laatimien ohjeiden mukaan koealueiden hoidosta, tietyistä kasvustohavainnoista sekä satoaikana koerivien poiminnasta ja marjamäärien punnituksesta.
MTT:n raportissa esitetään kaikkien kolmen satovuoden (2000, 2001 ja 2002) tulokset sekä lajikkeittain että koeviljelmittäin eriteltyinä. Lisäksi esitetään lajikkeiden sadon ajoittumista kuvaavia tietoja, havaintoja kukinnan runsaudesta sekä mansikkahärmän ja mansikkapunkin esiintymisestä koekasvustoissa. Yhteenvedot koelajikkeiden menestymisestä perustuvat sekä mitattuihin koetuloksiin että myös koeviljelijöiden ja tutkijan koekasvustoista ja myyntipaikoilla tekemiin havaintoihin. Koekasvustojen mansikkapunkkitilanteesta esitetään yhteenveto, joka perustuu MTT kasvinsuojelun kahden koevuoden aikana tutkimiin koekasvustoista kerättyihin suppulehtinäytteisiin.
Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että Cavendish -lajiketta voidaan suositella viljelyyn Suomen olosuhteissa erityisesti jäykähköillä mailla sellaisissa olosuhteissa, missä mansikkahärmä ei ole ollut vaikea ongelma. Lisäksi Kent -lajike on mahdollinen vaihtoehto viljelyyn, vaikka suunnilleen samanaikaisesti satoa tuottava Polka on yleensä ollut sekä satomäärän että sadon laadun kannalta parempi lajike Suomen oloissa. Lina olisi viljelyvarma lajike mikäli kaikki jälkisadon pienikokoiset marjat pystyttäisiin keräämään talteen. Lajike sopisi mahdollisesti hillomarjatuotantoon. Lina todettiin selvästi kestävimmäksi mansikkapunkkia vastaan verrattuna muihin lajikkeisiin, mutta täysin ilman torjuntatoimia sitäkään ei voida viljellä.
Hedelmä- ja Marjanviljelijäin kyselyn mukaan sekä Jonsok- että Polka-lajikkeilla on neljänneksen viljelyosuus. Uusissa istutuksissa Polka on kuitenkin suosituin. Honeoye-lajikkeen osuus on 17 % ja vanhan valtalajikkeen, Senga Senganan, osuus on kutistunut 10 prosenttiin. Saman verran viljellään Bountya. Muita kyselyssä esille tulleita lajikkeita olivat Korona, Zefyr, Solprins, Kent. Kyselyyn vastasi 147 mansikkatilaa.
