”Tutkimus, tuotekehitys, turvevarat, pohjoinen ulottuvuus ja markkinointi” ovat suomalaisen puutarhatuotannon menestymisen kulmakivet, listasi professori RISTO TAHVONEN maanantaina 2.12. 2002 Puutarha-alan strategia-seminaarissa Helsingissä.
– Hollantilaiset vierailevat Suomessa ja ovat ihmeissään saavutuksista, jotka olemme saaneet niin ympärivuotisen valotuotannon tutkimuksesta kuin käytännön viljelyksillä.
Risto Tahvonen hämmästytti 70 hengen seminaariyleisöä tuomalla upeita kotimaisia omenoita.
– Tässä on maistiaisia niille, jotka puhuvat, että meidän omenamme eivät säily. Kesäomena Vuokko on säilytetty 3 C-asteen lämpötilassa ja se on täysin virheetön. Topias-lajike on tarkoitettu marras-joulukuun omenaksi. Talvikki on uusi lajike, jonka markkinointiaika on tammikuusta kevääseen, hehkutti Tahvonen.
– Kasvihuonetuotannossa voimme päästä tuloksiin, joihin eivät muut maat pääse, kun hyödynnämme pohjoisen ulottuvuuden. Pystymme hallitsemaan kasvihuoneilmaston täydellisesti ja hyödyntämään tekovalon lämmön. Pystymme hallitsemaan kasvien terveyden ja meillä on parhaat kasvualustat eli turve. Meillä on myös maailman edistynein säätötekniikka, luetteli Tahvonen vahvuuksiamme kasvihuonetuotannossa.
Kurkun sato voidaan vielä kaksin-kolminkertaistaa
– Kun luonnonvaloon perustuvan kurkun sato on ollut noin 40 kiloa neliöltä, olemme päässeet kurkun valotuotannossa käytännössä 100 kilon neliösatoihin, mutta biologinen maksimi on 200-300 kilon välillä.
– Tomaatin sato ”Vanha-Suomi” -viljelyllä on 30 kiloa neliöltä ja valoviljelyssä on päästy 55 kiloon. Biologinen maksimi on 80-120 kilon vaiheilla. Uudella ruusun viljelytekniikalla olemme saaneet 700-1000 kukkaa neliöltä, kun Keski-Euroopassa päästään 250 kukkaan. – Taimitarhatuotannolla on hyvät tulevaisuuden näkymät. Meillä on poikkeuksellisen hyvä kasvintuhoojatilanne ja Pohjolaan sopeutuneet lajit ja lajikkeet. Samalla leveysasteella asuu miljoonia ihmisiä, joita varten voidaan harjoittaa vientituotantoa.
– Tulevaisuuden kehityksen edellytyksenä on puutarhatuotannon soveltavan perustutkimuksen vahvistaminen. Meille olisi voinut käydä kuin ruotsalaisille, joilta puuttuu tutkimus ja tuotanto on suurelta osin hävinnyt.
Tahvonen näkee tarpeelliseksi valtakunnallisen puutarhakasvien kasvinjalostusyksikön perustamisen. Olemme toimineet harrastajamaisesti ja onnistuneet siinä, mutta nyt voimavarat eivät riitä kuin mansikan jalostukseen.
– Turvetutkimusyksikön perustaminen on myös tarpeellista. Keski-Euroopan maat ovat kuluttaneet turvevaransa, ja ellemme me panosta turpeeseeen, vievät Baltian maat ja Venäjä markkinat.- Viljely on siirtymässä vesiviljelystä takaisin turveviljelyyn.
Tahvonen peräänkuulutti myös vahvaa markkinointiyhteistyötä ylivoimaisille aloille. Esimerkiksi voisimme vallata niin Ruotsin kuin Pietarinkin ruusumarkkinat.
Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Puutarhatuotanto 2010 -strategiatyöryhmän tavoitteena on laatia Suomen puutarha-alalle strategia, jota toteuttamalla suomalaisen puutarhatuotannon kilpailukyky turvataan tulevaisuudessa. Työryhmän tulee jättää mietintönsä kesäkuussa 2003.
Työryhmän puheenjohtaja on ylitarkastaja Birgitta Vainio-Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä ja varapuheenjohtaja on ylitarkastaja Niina Kauhajärvi samoin maa- ja metsätalousministeriöstä.
Työryhmän jäseninä ovat Ismo Ojala, Kauppapuutarhaliitosta, Bo Linde Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundet rf:stä,Niko Pulli Päivittäistavarakauppa ry:stä, Timo Taulavuori Kotimaiset Kasvikset ry:stä,Mika Virtanen MTK:sta, Riitta Tainio Suomen Kuluttajaliitosta.
Työryhmän sihteerinä toimii Veli-Pekka Reskola maa- ja metsätalousministeriöstä.
