Ensimmäinen havainto koloradonkuoriaisesta tehtiin viikko sitten Suomenalahden kallioluodolta. Viikon aikana on Etelä-Karjalassa tehty uusia havaintoja koloradonkuoriaisista, jotkaovat tulleet maahan ilmeisesti kaakkoistuulten mukana.
-Perunanviljelijöiden on nyt syytä käydä tarkistamassa omat palstansapäivittäin, muistuttaa oto-kasvintarkastaja JUKKA HIRVIKALLIO.
-Vaikkatuntuu, että kyseessä on iso savotta yhden kuoriaisen takia, kun yksikuoriainen ei hirveästi syö. Mutta kun yksi kuoriainen tuottaa 1500-2500jälkeläistä ja se armeija ryhtyy syömään, niin tuhot ovat valtavat.
Mikäli löytää epäilyttävän kuoriaisen, se kannattaa ottaa talteenperunanlehtievään kanssa kannelliseen purkkiin tai astiaan, jokatoimitetaan asiaa valvovalle henkilölle esimerkiksi lähimpäänmaaseutukeskukseen, TE-keskukseen tai suoraankasvintarkastajalle.
Taustatietoa koloradokuoriaisesta
Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) on perunanviljelyn vaaralliseksi luokiteltu tuholainen. Se aiheuttaa esiintymisalueillaan vahinkoa alentamalla satoa ja lisäämällä viljelykustannuksia mm. torjunta-aineiden käytön takia. Koska koloradonkuoriaista ei esiinny pysyvästi Suomessa, on EU myöntänyt suoja-alueoikeuden Satakunnan, Turun, Uudenmaan, Pirkanmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksien alueille sekä Ahvenanmaalle.
Koloradonkuoriainen kulkeutui 1920-luvun alussa Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ja on levinnyt karanteenimääräyksistä huolimatta lähes kaikkialle Eurooppaan. Pohjoismaat, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat vielä alueita, joilla koloradonkuoriaisia tavataan vain satunnaisesti. Suomen lähialueilla, Pietarin ja Laatokan-Karjalan alueilla sekä Baltianmaissa, koloradonkuoriaisia esiintyy yleisesti.
Suomessa koloradonkuoriaisia on esiintynyt kuutena vuotena: vuosina 1981 ja -82 kuoriaisia kulkeutui maahamme venäläisissä junavaunuissa, 1983 koloradonkuoriaisia tuli Poriin puolalaisessa laivassa ja samana vuonna todettiin kuoriaisia Jaalassa pellolla. Vuonna 1998 koloradonkuoriaisia kulkeutui Kaakkois-Suomeen ilmavirtojen mukana. Kuoriaisia löytyi kaikkiaan 149 esiintymää. Vuonna 1999 löytyi Kaakkois-Suomessa yksi koloradonkuoriaisen toukkaesiintymä perunapellolla. Kesällä 2001 löytyi Kaakkois-Suomesta omakotipalstojen perunamailta kaksi esiintymää, joissa oli toukkia, koteloita ja aikuisia kuoriaisia. Kaikilla kerroilla kuoriaiset on saatu hävitettyä.
Aikuinen koloradonkuoriainen on helppo havaita, koska se on kovakuoriaiseksi iso ja värikäs. Se on n. 1 x 0,6 cm:n kokoinen, kuperaselkäinen ja kelta-mustaraidallinen kuoriainen. Kasvustossa koloradonkuoriainen piileskelee usein lehtien alapinnoilla. Häirittäessä se pudottautuu maahan. Kuoriainen munii 10-30 munan tiiviitä ryhmiä perunanlehtien alapinnoille. Munat ovat oranssinkeltaisia, pitkänsoikeita ja n. 1 mm:n pituisia. Muninta jatkuu viikkoja. Yksi naaras munii yhteensä n. 2000 munaa. Munista kuoriutuvat toukat ovat pieninä tummanpunaisia. Niiden pää ja jalat ovat kiiltävänmustat. Kasvaessaan toukat muuttuvat oranssinpunaisiksi ja lopulta keltaoransseiksi. Toukan kyljissä on kaksi riviä mustia täpliä.
Aikuinen koloradonkuoriainen ja kaikki toukan kehitysvaiheet syövät perunan lehtiä. Muita tärkeitä ravintokasveja koloradonkuoriaisella ei Suomessa ole. Ensimmäisenä merkkinä esiintymästä näkyy perunan lehden reunoissa syömisestä aiheutuneita koloja. Lehdille jää myös tummia ulostejälkiä. Pienet toukat syövät lehtien alapinnan solukkoa niin, että lehtiin muodostuu ikkunakuvioita. Isommat toukat syövät perunanversojen pehmeät kasvupisteet ja loput lehdet kokonaan. Kasvi voi tulla syödyiksi lehdettömäksi, jos toukkia on samassa kasvissa paljon. Noin 2-3 viikkoa kestävän toukkavaiheen jälkeen toukat koteloituvat maahan muutaman senttimetrin syvyyteen. Koteloaika on 10-20 vrk. Koteloista kuoriutuvat aikuiset kuoriaiset syövät perunan lehtiä kunnes ne kaivautuvat maahan 25 – 40 cm syvyydelle talvehtimaan.
Koloradonkuoriaisen yksilönkehitys ja liikkuminen ovat voimakkaasti lämpötiloista riippuvia. Loppukeväällä tai alkukesällä, kun aikuiset kuoriaiset ovat saaneet riittävän määrän lämpöä, ne kaivautuvat esiin maasta. Aikuiset kuoriaiset syövät, parittelevat ja naaraat aloittavat muninnan parin päivän kuluttua hedelmöityksestä. Lämpimässä säässä uusi sukupolvi kehittyy nopeimmillaan 21 vrk:ssa. Suotuisassa ilmastossa koloradonkuoriaisella on valtava lisääntymiskapasiteetti, mihin sen maailmanvalloitus perustuu. Viileässä ilmastossa, vastaavassa kuin Suomessa, koloradonkuoriaisista ehtii kasvukauden aikana kehittyä vain yksi sukupolvi. Kylminä kesinä ei edes yhden talvehtivan sukupolven kehittyminen ole varmaa.
Lentokykyisinä koloradonkuoriaiset leviävät aktiivisesti lähiympäristöön. Ilmavirtojen mukana ne saattavat kulkeutua pitkiä matkoja. Suotuisan kesän jälkeen syntyneessä tiheässä kuoriaispopulaatiossa osa talvehtineista kuoriaisista lähtee lentoon. Sopivien tuulien sattuessa ne kulkeutuvat jopa satojen kilometrien päähän. Mereen pudonneet kuoriaiset kelluvat pinnalla ja voivat päästä rannoille.
Passiivisesti koloradonkuoriaiset kulkeutuvat perunalähetysten, erilaisten pakkausten ja kuljetusvälineiden mukana. Niitä voi tulla vihannes- tai taimilähetyksissä paikoista, joissa koloradonkuoriaisia esiintyy runsaana.
Koloradonkuoriaisen pääsyä valtioihin tai alueille, missä sitä ei pysyvästi tavata, estetään kasvi- ja pakkausmateriaalin puhtausvaatimuksilla. Koloradonkuoriaisia ei saa olla Suomeen tuotavassa kasvimateriaalissa. Siemenperunoilla pitää olla suoja-alueella vakuustodistuksessa kasvipassimerkintä ”ZP” (zone protégée) takeena siitä, että perunat on tuotettu viljelmällä tai tuotantoalueella, missä koloradonkuoriaisia ei esiinny.
Koloradonkuoriaishavainnosta on viipymättä ilmoitettava KTTK:n kasvintarkastuslaboratorioon tai paikallisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kasvintarkastajalle. Koloradonkuoriainen on kasvinsuojelulain (1203/94) ja ministeriön päätöksen (MMMp 35/95) nojalla hävitettävä kasvintuhooja.
Kasvinsuojeluviranomainen määrittelee kuoriaisen levinneisyysalueen. Hän myös antaa kirjallisen määräyksen viljelijälle, maahantuojalle tai taimimyyjälle toimenpiteistä kuoriaisen hävittämiseksi ja sen esiintymispaikkojen desinfioimiseksi. Aikuiset kuoriaiset on otettava kiinni, toukat ja munarykelmät on tuhottava joko käsin tai torjunta-aineella. Koloradonkuoriaisen kanssa tekemisissä olleet kasvustot, kasvualustat, rakennukset, välineet, pakkausaineet tai muut esineet on desinfioitava kuoriaisen eri kehitysasteiden hävittämiseksi.
Koloradonkuoriaisen leviämisvaara Suomeen on suuri. Kuoriaiskannan vahvistuminen lähialueillamme merkitsee lisää ilmateitse tapahtuvia invaasioita. Myös passiivisen kulkeutumisen vaara tavaroiden ja kuljetusvälineiden mukana lisääntyy, kun kuoriaiskanta kasvaa. On tärkeää estää koloradonkuoriaisen asettuminen Suomeen, sillä sen esiintyminen tulisi merkittävästi haittaamaan perunanviljelyä ja markkinointia
