Mansikan sadon alkaminen jo äitienpäiväksi on uusin haaste Kaakkois-Suomen marjanviljelijöille. Tähän on hyvät tekniset ja myös markkinalliset edellytykset, arvioi johtaja Eero Juntunen Etelä-Karjalan maaseutukeskuksesta
Kaakkois-Suomen marjanviljelijät kokoontuivat torstaina 24. tammikuuta Luumäelle kuulemaan viimeisintä viljelytietoa niin Hollannista kuin kotimaastakin. Johtaja Lammert Blikman Delta-Green -yhtiöstä käsitteli mansikan sadon ajoitusta ja markkinoiden tasapainon säilyttämistä.
– Nykyisellään talven tuoremansikat tulevat Suomeen Espanjasta ja kevään mansikat Belgiasta ja Hollannista. Suomessa voitaisiin avartaa kotimaisen mansikan markkinaikkunaa niin, että toukokuulta lokakuulle tuotettaisiin kotimaista satoa, totesi Blikman.
– Toukokuun satoa voidaan tuottaa muovihuoneissa istuttamalla suuret taimet maaliskuussa. Lämmityskulut ovat varsin kohtuulliset, sillä kevätaurinko lämmittää muovihuoneita hyvin. Muovihuoneisiin investoivat viljelijät saavat samoista huoneista toisen sadon syyskuuksi, totesi Jouko Tikkanen.
Tikkanen esitti, että varhaistuotanto tulee mitoittaa omiin markkinointimahdollisuuksiin.
– Tukkukauppakin on kiinnostunut kotimaisesta varhaismansikasta ja toukokuulla sen viljelijähinta tullee olemaan noin 8 euroa kilolta. Suoraan kuluttajalle myytäessä hinta on noin 13 euroa kilolta.
Lassi Lehtinen Scheteligistä katsoi, että ranskalainen Richel-muovitunneli on sopiva ratkaisu mansikan varhaistuotantoon. Huone on joko 8 tai 9,6 metriä leveä ja pituutta siihen saadaan tarpeen mukaan. Huonepaketin hinnaksi Lehtinen laski n. 25 euroa neliöltä.
Tutkija Ville Matala tarkasteli uusien mansikkalajikkeiden ominaisuuksia.
– Cavendish-lajikkeesta on varsin hyvät kokemukset. Samoin Emily, Kent ja Lina voivat olla tietyissä olosuhteissa varteenotettavia vaihtoehtoja.
Marjanviljelijä Veikko Järvenpää peräänkuulutti tarvikkeiden hintojen alentamista suorilla ostoilla Italiasta.
– Erikoiskoneissa hintaero on varsin huomattava. Kuitukatteissa hintaero on kolmannes, kertoi Järvenpää omakohtaisia havaintojaan.
Eero Juntusen mukaan Kaakkois-Suomen Marjahanke on antanut vahvan näytön siitä, mitä EU:n ja kansallisella TE-keskuksen maatalousosaston myöntämällä hankerahalla voidaan saada aikaan.
– Hankkeessa on vuosittain ollut noin 25 koulutuspäivää, ja viljelijöille on kertynyt vuosittain yli puoli tuhatta osallistumista. Hankkeen myötä on Kaakkois-Suomessa aloitettu mm. omenatarhojen perustaminen.
– Marjahanke päättyy tammikuun lopussa, mutta on välttämätöntä saada jatkohanke, jotta toimintaa marjaelinkeinon hyväksi voidaan pitkäjänteisesti jatkaa, totesi Juntunen.
