Syksyllä kolme vuotta sitten kerroin tässä Omapiha-lehden blogissa, kuinka Hangossa liikkuessani huomasin puistossa ruusupensaiden juurella ajankohtaan nähden huomiota herättävän värisiä, krookuksilta näyttäviä kukkia, joita en tuolloin tunnistanut. Ne näyttivät kuitenkin jotenkin tutuilta, aivan kuin olisin lukenut niistä jostakin. Sitten välähti, että kyseessä on Pihakalenterin 2010/2011 sivulla 118 esitelty syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale), joka tunnetaan myös alaston impinä.
Myrkkyliljat eivät ole sukua sahrameille eli krookuksille, vaikka kukat muistuttavat toisiaan
Jos jollakulla ei satu olemaan tuota mainittua kalenteria, kerrottakoon, että historiankirjoissa on tietoa syysmyrkkyliljasta uutetun kolkisiinin käytöstä lähes 2000 vuotta sitten ensin myrkkynä ja myöhemmin kihtilääkkeenä. Myrkkyliljoja on lähes 60 lajia, mutta Suomessa yleisin on syys-lokakuussa ilman lehtiä kukkiva syysmyrkkylilja. Sipulit on istutettava heinäkuussa, jos kasvin halutaan kukkivan samana syksynä. Lehdet ilmestyvät vasta seuraavana keväänä.
Koko kasvi on myrkyllinen
Syysmyrkkylilja menestyy parhaiten ravinteikkaalla kasvupaikalla puolivarjossa. Kun kasvusto pääsee hyvään vauhtiin, se leviää kohtuullisen nopeasti. Tarvittaessa kasvusto jaetaan joko heinäkuussa ennen kukintaa tai vasta myöhään syksyllä kukinnan jälkeen. Postauksessa on käytetty osittain Pihakalenterin aineistoa. Kuvat on otettu 18.9.2013 Hangossa.
Syysmyrkkyliljat ovat syksyisessä puistossa melkoisen huomiota herättäviä väripilkkuja!
Hei vaan! On taas se ihana aika vuodesta, kun Pihakalenteri on tehty ja se lähtee painosta tilaajille kuun vaihteessa. Tätä on kuukausia suunniteltu, kirjoitettu ja kuvattu. Ja nyt se on […]
Lehtikuuset (Larix) ansaitsevat tähän aikaan vuodesta erityishuomiota, sillä ne kuuluvat maiseman myöhäisimpiin värittäjiin. Kausivihantien lehtikuusten neulaset kellastuvat ennen putoamistaan perin kauniisti! Näyttää siltä kuin alkutalven aurinko säteilisi hetkisen juuri
Ihastuttava katsura (Cercidiphyllum japonicum) tuo pirteän tuoksun ulottuvuuden syyspuutarhaan, vaikka se yleensä liitetään kasvukauden aiempiin vaiheisiin. Kuultaviin keltaisen ja punaisen sävyihin syttyvien ruskaisten katsuranlehtien aromi on ihmeellisen imelä. Tuoksun voi [&h
Syksy on erilaisten kurpitsojen aikaa. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lämmittävä, samettinen kurpitsakeitto tai uunissa paahdetut kurpitsaviipaleet pääruoan lisukkeena? Lajikkeissakin riittää kokeilemista: on spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidonkurpitsaa ja vaikka mitä.
Puutarhan talvilevon aikana viherpeukalot voivat katsahtaa, millaisia kasviaiheita näyttelytiloista löytyykään. Tämänkertaisessa näyttelyvinkissä kasvit kukoistavat kirkkotekstiileissä, joita käsityömestari Helena Vaari on kirjonut 1980-luvulta lähtien maamme luterilaisiss