Syksyllä kolme vuotta sitten kerroin tässä Omapiha-lehden blogissa, kuinka Hangossa liikkuessani huomasin puistossa ruusupensaiden juurella ajankohtaan nähden huomiota herättävän värisiä, krookuksilta näyttäviä kukkia, joita en tuolloin tunnistanut. Ne näyttivät kuitenkin jotenkin tutuilta, aivan kuin olisin lukenut niistä jostakin. Sitten välähti, että kyseessä on Pihakalenterin 2010/2011 sivulla 118 esitelty syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale), joka tunnetaan myös alaston impinä.
![Myrkkyliljat eivät ole sukua sahrameille eli krookuksille, vaikka kukat muistuttavat toisiaan](http://omapiha.info/wp-content/uploads/2014/08/Myrkkylilja-1-198x300.jpg)
Myrkkyliljat eivät ole sukua sahrameille eli krookuksille, vaikka kukat muistuttavat toisiaan
Jos jollakulla ei satu olemaan tuota mainittua kalenteria, kerrottakoon, että historiankirjoissa on tietoa syysmyrkkyliljasta uutetun kolkisiinin käytöstä lähes 2000 vuotta sitten ensin myrkkynä ja myöhemmin kihtilääkkeenä. Myrkkyliljoja on lähes 60 lajia, mutta Suomessa yleisin on syys-lokakuussa ilman lehtiä kukkiva syysmyrkkylilja. Sipulit on istutettava heinäkuussa, jos kasvin halutaan kukkivan samana syksynä. Lehdet ilmestyvät vasta seuraavana keväänä.
![Koko kasvi on myrkyllinen](http://omapiha.info/wp-content/uploads/2014/08/Myrkkylilja-2-199x300.jpg)
Koko kasvi on myrkyllinen
Syysmyrkkylilja menestyy parhaiten ravinteikkaalla kasvupaikalla puolivarjossa. Kun kasvusto pääsee hyvään vauhtiin, se leviää kohtuullisen nopeasti. Tarvittaessa kasvusto jaetaan joko heinäkuussa ennen kukintaa tai vasta myöhään syksyllä kukinnan jälkeen. Postauksessa on käytetty osittain Pihakalenterin aineistoa. Kuvat on otettu 18.9.2013 Hangossa.
![Syysmyrkkyliljat ovat syksyisessä puistossa melkoisen huomiota herättäviä väripilkkuja!](http://omapiha.info/wp-content/uploads/2014/08/Myrkkylilja-3-198x300.jpg)
Syysmyrkkyliljat ovat syksyisessä puistossa melkoisen huomiota herättäviä väripilkkuja!
Yksi heinäkuun kivoista puutarhayksityiskohdista ovat valkosatoisina pilkottavat metsämansikat, jotka johdattavat ajatukset kasvimaailman monimuotoisuuteen. Niiden kasvusto vihannoi viime blogitekstissäni kuvatun mäkimeiraminiityn lähettyvillä. On mukavaa, miten aromikkai
Mäkimeiraminiityn puhkeaminen kukkaan kuuluu heinäkuisiin mielihetkiini. Niitty on saanut laajentua vuosien mittaan kallioketomaiselle paikalle, jolla meirami viihtyy. Maustesatoa kertyy, liilan-aniliininpunaiset kukkasävyt ihastuttavat värisilmää ja niitty kuhisee nyt perhosia
Meilahden arboretumin ruusutarha eli rosarium on kesäisen pääkaupunkimme ihastuttavasti tuoksuvia kukkakäyntikohteita. Kukintavuoro vaihtelee tarhassa kesän mittaan, esimerkiksi ranskanruusut ilahduttavat näin heinäkuussa. Ruusujenystäviä kuljeskelee hitaasti rosariumi
– och njut av midsommarens ängsblommor Kom ihåg att pincera bergtallarna vid midsommar är något jag sagt många gånger. När det är gjort kan blommorna till midsommarkransen plockas. Pincera betyder […]
Kesäkuun kukkijoista viehättävimpiä on tuoksuköynnöskuusama (Lonicera caprifolium). Sen illan tullen voimistuva, uniikki tuoksu tuntuu kantautuvan suoraan vanhanaikaisista perinnepuutarhoista, joissa kasvatettiin monia hajuaistia miellyttäviä kasveja. Kuusama-ajankohta lukeutu