Ilahduin kovasti kuullessani, että vuoden 2018 vihannekseksi on valittu papu. Miten mainiota! Olen nimittäin suuri papujen ystävä. Vihreät pensaspavut, tarhapavut, härkäpavut, yläilmoihin suikertelevat punakukkaiset ruusupavut, kaikki käy.
Paljon puhutaan papujen terveellisyydestä ja siitä, miten runsaasti niissä on valkuaista, mutta minusta parasta pavuissa on se, että ne ovat herkullisia. Suosikkireseptini vihreille pensaspavuille on yksinkertainen: keitän niitä sen verran, että ne ovat al dente eli kypsiä, mutta sopivan napakoita. (Ylikypsät pavut… ei, ne on paras unohtaa.) Valutetut pavut nakkaan vielä pannulle voissa paistetun valkosipulin sekaan, hiukan suolaa ja pippuria päälle ja se on siinä. Sopii niin lihan kuin kalankin seuraksi, miksei myös pikkuiseksi alkupalaksi.
Vihreät pavut ovat pitkään kuuluneet oman kasvimaani perusvihanneksiin. Toisinaan sato on ollut hyvinkin runsasta, toisinaan pavuille on käynyt köpelösti: etenkin nuoret taimet maistuvat myös rusakoille ja kotiloille. Tänä vuonna kotilot napsivat pavuntaimeni niin täydellisesti, että sain sadoksi yhden ainoan pavun. En raaskinut tuota ainokaista edes syödä…