Uutisarkisto

Suomalaista hunajaa saatiin tänä vuonna 2,3 miljoonaa kiloa eli keskimäärin 43 kiloa yhtä mehiläispesää kohti. Mehiläishoitajilta kerättyjen tietojen perusteella kesän hunajasato oli monin paikoin runsaampi kuin vuosiin. Edellinen, valtakunnallisesti vastaavan hyvä hunajavuosi oli vuonna 1994. Menneen kesän aikana oli maaperässä riittävästi kosteutta, ja kukkiin nousi runsaasti mettä mehiläisten kerättäväksi. Aurinkoinen ja lempeätuulinen kesä antoi mehiläisille

Ruusunmarjan ravintosisältö on niin erinomainen, että sitä kannattaisihyödyntää nykyistä paljon enemmän, arvioidaan tuoreessa Maa- jaelintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksessa. Ruusunmarjassa onC-vitamiinia jopa kymmenen kertaa enemmän kuin mustaherukassa. Suomessa paljon koristekasvina käytetty kurtturuusu sopisi tutkijoidenmielestä monien elintarvikkeiden raaka-aineeksi, koska sen marjat ovatmiedon makuisia. Kurtturuusun marja sisältää kaikista elintarvikkeistaeniten C-vitamiinia eli noin 800 milligrammaa sadassa grammassa. Ruusunmarjoissa on myös

Luonnonkiven valitsemiseen saa nyt entistä laajamittaisempaa apua Tulikivi-studioilta. Sisustussuunnittelija Pirjo Koskela on määritellyt toisiinsa sointuvat kivilajit, puulajit ja saumausaineet, joilla saa rakennettua kauniin kodin sisustuskokonaisuuden. Tulikiven ammattitaitoiset kivimyyjät ja värimaailmaesite eivät jätä asiakasta pulaan. Värimaailman suunnittelun apuna ovat kivitaulut, joissa Tulikiven sisustuskivivalikoimaan kuuluvat kivet on lajiteltu päävärinsä mukaan viiteen värimaailmaan : ruskeat, mustavalkeat, harmaat, vihreät

Tulikiven syksyn sisustuskiviuutuus on jokikivimosaiikki. Pienkivet ovat säilyttäneet mosaiikissa luonnolliset muotonsa ja värinsä. Tuloksena on elävä pinta, joka tuo mieleen kesäiset rannat. Luonnollisen harmaat värisävyt ja luonnonmukaiset muodot ovat sisustuskiviuutuuden valtteja. Muiden Tulikiven sisustuskivimalliston mosaiikkien tavoin kivet ovat kiinni verkossa, joten ne on helppo kiinnittää. Mosaiikista on myynnissä kaksi eri muotoa: suorareunainen ja aaltoreunainen. Jokikivimosaiikki

Vaikka syksy kohta taittuu talveksi, jatkuu kasvihuoneissa kesä. Raikkaiden salaattien kasvatus onnistuu pohjoisen pimeilläkin ja uutta satoa korjataan joka päivä. Siinä missä mieltä virkistämään sytytetään nyt kirkasvalolamppuja, voi keholle tarjota hyvää oloa nauttimalla viherhoitona raikkaita salaatinlehtiä. Ruukkusalaattien suosio on lisääntynyt kahden vuosikymmenen ajan tasaiseen tahtiin. Kuluttajat arvostavat hyvää saatavuutta, puhtautta ja keveyttä. Vihreä väri ja

Rönnvikin viinitilan Rönnvik viherherukkaviini on valittu Vuoden tilaviiniksi. Tuomaristo kuvaili voittoisaa tilaviiniä täyteläiseksi ja tasapainoiseksi tuotteeksi, lajityypilliseksi ja runsaan hedelmäiseksi. Vuoden tilaviinin valinta tehtiin 55 tuotteen joukosta seitsemässä eri sarjassa. Tuotteiden arviointimenetelmänä käytettiin kansainvälistä 0-20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, maku ja kokonaisvaikutelma. – Tuntuu, että viinitilanne on tasoittunut. Viinitilojen joukosta

Kotimaiset Kasvikset ry nostaa lokakuun toisen viikon teemaksi lantun. Jostain syystä lanttu on viime aikoina jäänyt muiden juuresten varjoon. Liemijuureksena ja joulupöydän laatikkoruokana lanttu toki tunnetaan, mutta muitakin käyttötapoja kannattaa kokeilla. Lantun makuun pääsee parhaiten, kun hankkii juureksen kokonaisena. Paloitteluun tarvitset tukevan veitsen, jolla työ leikkuulautaa vasten onnistuu. Kuori lanttu lohkottuna ja käytä kuorimiseen juures-

Työtehoseurassa selvitettiin seitsemän kasvikuivaimen eroja kuivaamalla persiljaa ja omenoita. Arvosanaan vaikutti käytettävyys ja suorituskyky. Kokonaisarvosanat vaihtelivat tyydyttävästä (3) hyvään (4). Parhaimman arvosanan saivat Jabloko 900, Orakas 5210 ja 5511. ABC 601.1 ja Sopu saivat kokonaisarvosanan 3,5. OBH Nordica 6772 ja Evermat K300 saivat arvosanan 3,0. Nordican sähkönkulutus oli alhainen, mutta kuivatusaika pitkä. Myös Evermat kuivasi

Ruotsalaiset tiedemiehet ovat onnistuneet kehittämään omenan, jossa on tavanomaista vähemmän allergiaa aiheuttavaa proteiinia. Kyseessä on sama proteiini, jota esiintyy myös koivun siitepölyssä. Löydöksen takana ovat Ruotsin maatalousyliopiston tutkijat, kertoo uutispalvelu Foodnavigator. Kuluttajat ja elintarviketeollisuus joutuvat kuitenkin odottamaan vielä tovin, ennen kuin uutuusomena ehtii markkinoille asti. Ensin on selvitettävä, missä olosuhteissa omenaa on paras kasvattaa ja

Ruusunmarjoja hyödynnetään nykyisin vain vähän, vaikka niiden ravintosisältö on erinomainen. Suomessa paljon koristekasvina käytetty kurtturuusu sopisi miedon makunsa vuoksi erilaisten elintarviketuotteiden raaka-aineeksi. Ruusunmarjojen ravintosisältötutkimus on yksi osio ruusunmarjaa käsittelevästä esiselvityshankkeesta. Tämä esiselvityshanke toteutettiin 1.1.2003 – 31.12.2004, ja sen tutkimusosapuolina olivat Miehikkälän kunta, MTT:n Elintarvikkeiden tutkimus, MTT:n Puutarhatutkimus ja yksi yritys. Esiselvitystä rahoitti Kaakkois-Suomen TE-keskus. Tutkimuksen

Syksyn paras kanerva-aika on jälleen käsillä. Vielä kymmenen vuotta sitten myyntitiskit täyttyivät purppuraisista kellokanervista (Erica), mutta nykyisin istutusten kanerva on yhä useammin lajiltaan Calluna, jonka lähisukulaisia kasvaa kotoisissa metsissä lähes Suomen pohjoisimpia kolkkia myöten. –Callunoiden osuus on jo 30 prosenttia ja Eurooppalaisen mallin mukaan viiden vuoden kuluttua sen osuus tulee olemaan puolet, tietää Juhani Kotilainen

Kasvava määrä japanilaisia on kiinnostunut suomalaisesta mustikasta terveystuotteena. Kahdeksan vuotta toiminut japanilaisyritys Wakasa Seikatsu on vienyt suomalaista marjaa jo useamman vuoden ajan ja tällä hetkellä vienti on 30 000 kiloa mustikkauutetta vuodessa. Uutteen määrä vastaa kolmea miljoonaa kiloa tuoreita marjoja. Yritys valmistaa uutteesta silmiä vahvistavia kapseleita. Kauhajoella vierailleen Wakasa Seikatsun pääjohtaja KEHICHI KAKUTANIN mukaan japanilaiset