Uutisarkisto

Kevät on vaikeaa aikaa siitepölyallergikoille. Siitepöly yksittää, väsyttää tai laittaa nenän valumaan. Jos suinkin mahdollista, kannattaa luontoon silti suunnistaa ihailemaan kevääseen heräävien puiden kauneutta. Lääkkeet esiin ja lenkille. Yksi tämän hetken kauneimpia puitamme on tervaleppä. Se lehdet ovat puhkeamassa eteläisimmässä Suomessa. Rantoja kehystää vielä hetken kauniin violettiin vivahtava lepän oksasto ja harmaat, elefanttimaiset rungot ennen

Aivan rannikon tuntumassa tuntuu mereltä käyvä viima. Tuulensuojaisassa paikassa saattaa kevään kasvu jo olla pitkällä. Kevään edistymisen seuraaminen on mukavaa puuhaa. Jos siihen on mahdollisuus, voi pihalle rakentaa erityisen lämpimän sopen, jonka mikroilmastossa kasvit heräävät aikaisin eloon. Kivet keräävät lämpöä. Maanviljeljät sanovat, että saviseen maahan kannattaa jättää kiviä sen vuoksi, että savimaa pysyy kylmänä pitkään

Siitakkeella verensokeri hallintaanSuomessa on nyt tutkittu siitakesienen soveltuvuutta makeaan leivontaan. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun opiskelijat Eveliina Mononen ja Satu Kettunen laativat opinnäytetyön Food Scient -hankkeen ohjauksessa. Esitutkimuksessa saatiin viitteitä siitakkeen mahdollisesti myönteisestä vaikutuksesta ihmisen verensokeritasoon hiilihydraattipitoisen elintarvikkeen nauttimisen jälkeen. – Muffinssikokeessa saatujen alustavien tulosten mukaan leivonnaistaikinaan voidaan lisätä yksi gramma kuivattua siitakesienijauhetta jokaista 50 grammaa taikinaa kohden,

Puutarhaharrastajien kevät käynnistyy heti lumien sulettua ja samalla alkavat alan ammattilaisten kiireet. Pihapiiri-messuilla tehtiin kauppaa niin kukista, sipuleista, siemenistä ja taimista kuin puutarhanhoitoon liittyvistä työkaluista, tarvikkeista, koneista ja laitteistakin. Messuilta hankittiin myös pihakalusteita ja alan julkaisuja. Pihasuunnittelijoiden neuvot tiedettiin jo ennakkoon varsin kysytyiksi ja paikalla olikin niin alan opiskelijoita kuin ammattilaisiakin messukävijöitä palvelemassa. Etelä-Savosta messuille

Uusien taimien ostamisessa on omat niksinsä, joiden avulla pystyy varmistamaan sen, että kotipuutarhaan päätyy vain priimatavaraa. Taimen ulkonäkö kertoo paljon sen kunnosta ja laadusta, mutta ostajalle pitää antaa tietoa myös esimerkiksi sen alkuperästä. Eviran tarkastaja Kim Tilli kertoo, mitä kuluttajan kannattaa muistaa taimiostoksia tehdessään. Kevätauringon paiste ja lämpenevät ilmat kääntävät puutarhaihmisten ajatukset lähestyvään kesään. Monet

Viime viikonlopun suuri messutapahtuma Helsingin Messukeskuksessa keräsi kasapäin kävijöitä. Sateinen viikonloppu ei houkutellut lähtemään mökille, sen sijasta yhdistetyt Oma Piha-, Oma Mökki-, Oma Koti-, Asuntomarkkinat- ja Sisusta! –messut olivat oiva tapa viettää mukavaa viikonloppua tulevaa kesää haistellen. Oma Piha –lehden osasto sijaitsi loistavasti aivan esiintymislavan tuntumassa. Lavalla vierailikin päivittäin lehdestämme tuttuja kasvoja: Rea Peltola kertoi

Omenan viljely on kokenut viimeisen 10 vuoden aikana perusteellisen muutoksen. Käyttöön ovat tulleet uudet lajikkeet ja perusrungot, kastelu ja lannoitustekniikka on siirtynyt liuoskasteluun, omenapuiden leikkaaminen on muuttunut uusien viljelytekniikoiden myötä ja kasvinsuojelu on siirtynyt olosuhteiden mukaiseen, integroituun kasvinsuojeluun. Tutkimustieto ja käytännön kokemukset on nyt koottu monipuoliseksi ammattilaisten kirjaksi nykyaikaisesta omenan viljelystä. – Tähän oppikirjaan on

Pikainen tarkastus pihalla kertoo, että joku on popsinut jouluruusut, mutta tulppaanin alut ovat toistaiseksi saaneet venyä rauhassa. Oma Piha –lehden viime syksyn tilaajalahja, posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) viihtyy ja kukkii niin kostealla niityllä, varjoisassa kukkapenkissä kuin portaanpielen rautapadassakin. Sepä näyttää olevan kiitollinen kasvi, joka saa kasvaa ja kukkia rauhassa! Peurojen sorkanjälkiä löytyy vähän joka puolelta pihaa,

Suomalaisten marjojen vienti on mukavassa noususuunnassa – myös kosmetiikan muodossa. Kansainvälistä mainetta niittäneen Lumenen tuotteissa käytetään lähinnä siemenöljynä mustikkaa, lakkaa, karpaloa, tyrniä ja puolukkaa sekä katajanversouutetta. Lumene Groupin toimitusjohtajan Tapio Pajuharjun mukaan Lumenella on Suomessa noin puoli tusinaa marjaraaka-aineen välittäjää, joilla taas on omat alihankkijansa. Lumenen käyttämää siemenöljyä saadaan pääosin elintarviketeollisuuden sivuvirrasta. – Marjaraaka-aineemme ovat

Ihmeköynnöstä eli bougainvilleaa (Bougainvillea spectabilis) näkyy pitkin Välimeren talojen seinustoja. Hehkuvan violetit tai punaiset ”kukat” ihastuttavat. Oikeastihan ihmeköynnöksen kukat ovat mitättömän pieniä, valkoisia pikku tähtösiä. Värikylläisyydestä pitävät huolta värikkäiksi muuntuneet, kukkia suojaavat lehdet. Bougainvilleaa voi toki kasvattaa Suomessakin, jossa se viihtyy ikkunalla ja ”kukkii” keväästä syksyyn. Kesällä se pitää erityisesti siitä, että se viedään ulos

Lumimyräkkä pyyhkäisi maamme yli kaakosta alkaen 25. ja 26. maaliskuuta. Luntatuprutteli parin päivän aikana monin paikoin 10 – 30 senttiä. Etenkin maaneteläosassa on mitattu nyt monin paikoin talven suurimpia lumensyvyyksiä. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan esimerkiksi Iitissä lunta kertyi viimepäivien aikana 31 cm, Anjalankoskella 30 cm ja Helsingin Kaisaniemessäkin 18 cm.Vaikka paikoin on mitattu talven suurimpia

Antioksidanttivaikutukset eivät näytä olevan yrttien sisältämien fenolisten yhdisteiden mahdollisten terveyshyötyjen takana, tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa todetaan. Fenolisten yhdisteiden terveyshyödyt voivat välittyä jonkin muun mekanismin kautta. Proviisori Anna Nurmen väitöstyössä tutkittiin salviaa, timjamia, rosmariinia ja kahta oreganolajiketta, jotka sisältävät runsaasti fenolisia yhdisteitä. Kaikki yrttiuutteet toimivat antioksidantteina käytetyissä koeputkimalleissa, mutta aktiivisuusjärjestys vaihteli menetelmittäin. Ainakin osa oreganon fenolisista yhdisteistä imeytyi