Uutisarkisto

Suurtalousperuna maistuu monissa muodoissaan niin koululaisille kuinaikuisille kuluttajille. Perunaa arvostetaan, koska se on terveellistä,edullista, muuntuvaa ja suomalaista ruokaa. Suurtalousperunalla on siltimyös omat ongelmansa. Kuluttajatutkimuskeskuksen haastattelututkimuksenmukaan ongelmat kulminoituvat kuorittuna tarjottavaan keitettyyn perunaan. Koululaisten mielestä keitinperunan heikkoudet ilmenevät lähinnäkumiperunaongelmana. He valittivat myös perunoiden jäähtymistätarjoilulinjastossa. Aikuisten kuluttajien ryhmässä perunoita moitittiinlisäksi vetisyydestä ja huonosta mausta tai mauttomuudesta. Molemmatkuluttajaryhmät arvelivat,

Kansanedustaja Juha Korkeaoja nousee Jäätteenmäen hallituksen maa- ja metsätalousministeriksi.Agronomi Korkeaoja on satakuntalainen, syntynyt vuonna 1950 Kokemäellä. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo Marja-Liisa ja kolme lasta. Korkeaojalla on hyvä tuntuma vihannesalaan, sillä hän on ollut jo 20 vuoden ajan Lännen Tehtaat Oyj:n hallituksessa. Agronomiksi Korkeaoja valmistui vuonna 1976. Eduskuntaan Juha Korkeaoja valittiin nyt neljännelle kaudelle. Vuodet 1976-1991

VTT on tehnyt biokomposiitin käyttäen pellavaa biomuovin lujiteaineena.Biomuovituotteita voidaan valmistaa samoilla laitteilla, joilla nykyisintehdään vain osittain uusiutuvia muovituotteita. Uusilla menetelmilläbiomuoveja voidaan myös räätälöidä tuotteiden käyttötarpeen mukaan. Perinteisesti muovien lujitteina on käytetty lasikuitua, joka on vaikeastikierrätettävää ja sen käsittely on usein terveydelle haitallista.Keski-Euroopassa erityisesti autoteollisuus käyttää myös lujitteenapellavakuitua, mutta uusiutumattomaan muoviraaka-aineeseen seostettuna. Biomuoville on vuosi sitten

Puutarhuri Sanna Turpeinen kastelee lobelian taimia Hyvinkäällä Uudenmaan maaseutuopiston kasvihuoneella. – Vähittäismyynti on pää Olemme normaalissa viljelyaikataulussa, toteaa Turpeinen. – Suosituimmat ryhmäkasvit ovat meillä petuniat, verenpisarat ja begoniat. Myös amppeleilla on vakaa kysyntä. Meidän erikoisuutemme niissä on keijunmekko, kertoo Sanna Turpeinen. Puutarhatilaston mukaan ryhmäkasveja viljellään 884 yrityksessä yhteensä 43 miljoonaa kappaletta. Lajeittain tuotanto – määrät

Puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliiton vuosikokous pidettiin 11.4.Helsingissä Kevätpuutarha-näyttelyn yhteydessä. Tututun rauhallisissamerkeissä sujuneessa kokouksessa oli tänä vuonna normaalienvuosikokousasioiden lisäksi teemana kasvisten terveellisyys. Aiheesta pitikokousväelle esitelmän professori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitokselta. Pojat ja miehet saatava syömään enemmän kasviksia Kasvisten kulutus on meillä viime vuosikymmeninä kolminkertaistunut. Kasvisten ja hedelmien hyvä saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat edistäneetniiden kulutuksen kasvua, samoin kotimaisten

Suomalaisten suosikkivihannes kurkku avaa jälleen kevätkautensa. Kevätaurinko on hellinyt kurkkujen pintaa ja antanut niille metsänvihreän ulkoasun. Kurkun makuun tutustuu helpoimmin, kun tarttuu kurkusta reilusti kiinni ja haukkaa kunnon suupalan. Samalla silmät voi sulkea, tuntea raikkaan kurkun rapsahtelevan suussa ja maistaa sen virkistävän maun. Kurkuista on tullut yksi suomalaisten suosituimmista vihanneksista. Mieto maku miellyttää niin lapsia

Omenapuiden varttaminen on kautta aikojen ollut taitolaji, jossaonnistuminen on viljelijän ammattitaidon mitta. Vielä viisikymmentä vuottasitten omenapuut olivat tärkein lisättävä taimiryhmä. Edelleenkinhedelmäpuut ja erityisesti omenapuut ovat lähes jokaisen pihan omistajanhankintalistalla. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta Suomi on vahvaomenamaa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana omenainnostus on lisääntynyt javiljelyalue on laajentunut kohti pohjoista. Nykyisin meiltä löytyy jopaLapissa menestyviä lajikkeita. Harrastuksen lisääntymisen

Kesäkuumalla kasvimaan ja kukkapenkin kastelu on jokapäiväistä puuhaa. Rutiinia helpottaa uusi, sulavalinjainen Ebert Ergo-kastelukannu, joka on helppo täyttää ja käyttää. Ebert Ergo-kastelukannu on nimensä ansainnut, todetaan Fiskarsin kuluttajapalvelusta. Ebert Ergo-kastelukannu on muotoiltu ennen kaikkea helpoksi ja käteväksi käyttää. Siinä on kaksi kahvaa, joista toinen liikkuu. Liikkuvan kahvan ansiosta käsien otetta kahvoissa ei tarvitse siirtää, vaikka

Finfood ry:n ja Kotimaiset Kasvikset ry:n toiminnasta tehdyssä arvioinnissa ilmenee, että järjestöjen tunnettuus on hyvä ja sidosryhmät ovat tyytyväisiä niiden toimintaan. Arvioinnin mukaan valtion tuelle löytyy edelleen perusteita ja toimintaa tulee jatkaa. Ongelmallisena arvioijat pitivät järjestöjen rakennetta ja tavoitteiden epätäsmällisyyttä. Maa- ja metsätalousministeriö antoi kesällä 2002 Terra Consulting Oy:lle tehtäväksi arvioida Finfood ry:n ja Kotimaiset

Suomen Lihavuustutkijat ry on myöntänyt vuoden 2003 PainonhallintapalkinnonKotimaiset Kasvikset ry:n ja Suomen Sydänliiton yhteiselle Kevennä kokousta-kampanjalle. Lihavuustutkijoiden mukaan kokoustarjoilun laadulla onmerkitystä terveydelle, sillä kokoukset ovat yleinen työskentelymuoto.Kokoustarjoilu koostuu kuitenkin useimmiten edelleen rasvaisistapasteijoista, piirakoista ja viinereistä. Kevennä kokousta -kampanjaesiteja nettisivut antavat vinkkejä kevyempään kokoustarjoiluun ja opastavatsuosimaan esimerkiksi kotipullaa, pullapohjaista marjapiirakkaa jakasvispitoisia voileipiä rasvaisten leivonnaisten sijaan. Lihavuustutkijoiden

Luomu-liiton Leppäkerttu-tunnus poistuu luomutuotteista. Merkkiä ei enäämyönnetä tulevana satokautena tuotetuille elintarvikkeille tai rehuilleosoitukseksi luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Tunnus säilyy kuitenkinedelleen Luomu-liiton jäsenmerkkinä. – Päätös Leppäkerttu-merkistä luopumisesta ei ollut helppo, kertooLuomu-liiton toiminnanjohtaja ARJA PELTOMÄKI. Ratkaisuun kuitenkinpäädyttiin, sillä merkkiä käyttävien luomutuottajien määrä on viime vuosinavähentynyt. Tällä hetkellä Leppäkerttu-tunnus on käytössä noin 240luomutuottajalla. Leppäkerttu-merkki on tähän saakka voitu myöntää tuotteelle,

Puutarhakasvien jalostusta ei vihanneskasveilla tehdä kotimaisin voimin, vaan lajiketarjonnassa on turvauduttava ulkomaiseen apuun. Maamme lyhyt kasvukausikaan ei suo juurikaan mahdollisuuksia kotimaiselle siementuotannolle. Myös moderni kasvinjalostus käyttää työssään kalliita jalostustekniikoita, joihin ei meillä tai ylipäätään Pohjoismaissa ole ollut mahdollisuuksia panostaa riittävästi. Vihannessiemenkauppa, joka siis pitää sisällään sekä ns. tavallisen siemenen että luomusiemenkaupan, on myös markkinavolyymiltään suhteellisen