Pihalla nyt – ajankohtaisia vinkkejä ja ideoita piha-arkeen

Voittajapiha sijaitsee Vihdin Ojakkalassa, pienipiirteisten peltoaukeiden ja metsätilkkujen keskellä. Kuusiaidan lomasta kurkistaa karhu, joka toivottaa vierailijan tervetulleeksi. Saman tien katse osuu sisääntulokujan mahtavaan kukkaloistoon. Pitkän kujan varrelle on istutettu kukkia toistuvasti siten, että ne muodostavat ryhdikkään ja erottuvan kokonaisuuden. Lähemmin tarkasteltaessa huomaa kuitenkin, että kasvilajeja on kymmeniä. Vierailija ymmärtää saapuneensa todellisten kasvinharrastajien puutarhaan. Kellokukat kuuluvat

Etelänjauhiaisia on levinnyt marraskuun alkuun mennessä ainakin 45 joulutähtiviljelmälle eri puolilla Suomea. Kasvintarkastajat ovat tarkastaneet joulutähtiviljelmiä tehostetusti ja uusia tapauksia on löydetty viikoittain. Eviran kasvintarkastus uskoo, ettei kaikkia etelänjauhiaisen vaivaamia viljelmiä ole vielä löydetty. Evira kehottaakin viljelijöitä tarkkailemaan joulutähtikasvustojaan jauhiaisten varalta ja ilmoittamaan mahdollisista esiintymistä paikalliselle kasvintarkastajalle joko Eviraan tai TE-keskukseen. Etelänjauhiainen kuuluu hävitettäviin kasvintuhoojiin,

Syksyn kääntyessä kaamokseksi omenatarhoilla on käynnistynyt vuoden vilkkainsesonki. Meillä eniten viljelty omenalajike Lobo on kypsynyt kauppakuntoon. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että Loboa riittääkaupoissa aina joulukuulle asti. Kaiken kaikkiaan Loboa ja muita talviomeniakerätään ammattiviljelmiltä tänä vuonna noin 2 miljoonaa kiloa, elinormaalin satovuoden määrä. – Viime tingassa kuivan kesän jälkeen saadut sateet ovat olleet hyvintervetulleita. Omenat

Pensasruusut kasvavat melko suuriksi, joten niitä istutetaan sinne, missä tilaa on riittävästi. Ne eivät tarvitse leikkausta juuri ollenkaan, mikä on huojentavaa. Ainoastaan kuolleet oksat eli sellaiset, jotka paljaalla silmällä ja maalaisjärjellä huomataan rumiksi, leikataan pois. Ruusut rakastavat aurinkoa, mutta toisaalta ne on istutettava tuulensuojaiseen paikkaan. Varsinkin Pohjois-Suomessa kylmä tuuli haittaa ruusujen kasvua. Paras paikka ruusuille

Pimeänä kautena ruokapöytää piristää salaattisato, jota ammattilaiset poimivat ja toimittavat kauppoihin joka päivä kotimaisilta kasvihuoneilta. Miltä kuulostaisi juotava salaatti tai lämmin, ruokaisa ateriasalaatti? Lehtisalaatin heleänvihreä väri ja jääsalaatin iloinen rapsahdus saavat kaamoskansalaisen kesämielelle. Rucola ja romaine, lollo rosso ja mitsuna, tahtsai, frisee ja tammenlehvät herättävät mielenkiinnon jo sanoina. Jääsalaatin suosio on kasvanut kymmenisen vuotta eli

Jos paikka osaisi kertoa tarinoita, millaisia tarinoita syntyisikään? Vanha puisto kertoisi puutarhureista, työvälineiden kehityksestä ja kenties lisäisi loppuun pari romanttista hetkeä. Tienvarsi kuvailisi hevosia, isäntiä ja peukalokyytiläisiä. Maisema muuttuu, vanhat polut umpeutuvat ja uusia tulee tilalle. Jokapäiväisiä näkymiä ei tule pohtineeksi, mutta ne vasta ovatkin tarinan arvoisia. Nuoren ja vanhan kertomuksia vertaamalla näkee, millä tavalla

”Kärpässieniä”, tulee heti mieleen valkolakkien näkyessä sammaleisen aarnimetsän siimeksessä. Eivätpä olleetkaan. Herkkusienet ovat hyvin samannäköisiä kuin valkoiset kärpässienet. Molemmissa on kaulus varressa. Vanhemmiten valkoiset kärpässienet saattavat kellertyä aivan herkkusienen näköisiksi. Kuvassa oikealla on herkkusieniä. Mistä eron tunnistaa? Valkoisen kärpässienen tyvi on selvästi paksuuntunut. Varren alaosassa on ikään kuin tossu. Paras tapa erottaa herkkusieni valkoisesta kärpässienestä

Helsingin Kulosaari täyttää ensi vuonna sata vuotta. Juhlavuosi alkaa jo keväällä kukikkaasti, sillä Helsingin kaupunki lahjoitti Kulosaarelle 10 000 kukkasipulia, jotka istutettiin keskiviikkona. Puistoihin ja katujen varsille päätyi keltaisia ja valkoisia narsisseja, tarha- ja parvitulppaaneja, helmihyasintteja ja kevättähtiä. Paikoitellen sipulit istutettiin niin tiheään, että paikalle nousee varmasti oikea kukkameri! Mukana oli kaikenikäisiä puutarhureita lapsista vaareihin.

Pensasaita jakaa pihaa oleskeluhuoneiksi Pensasaidalla on perinteisesti rajattu tontti. Nykyään pihasta halutaan rakentaa olohuoneen ja koko talon jatke, mikä on tuonut pensasaidalle uusia käyttötapoja. Puutarhaan tehdään erilaisia oleskelutiloja ja nurkkauksia, jotka erotetaan toisistaan muun muassa leikattavin pensasaidoin. Matalilla pensasaidoilla korostetaan myös perenna- ja kesäkukka-alueita sekä kehystetään keittiökasvimaa. Aitakasvi valitaan ilmastollisen kestävyyden ja kasvupaikan ehdoilla: varjoon

Johan Ludvig Runeberg, kotoisammin Janne, syntyi Pohjanmaalla merikapteenin perheeseen. Monen mutkan kautta hän päätyi etelärannikolle. Sieltä löytyi puoliso, Fredrika Tengström, joka tunnetaan edelleen puutarhanhoidon pioneerina Suomessa. Runoilija rouvineen asui ensin tuoreessa yliopistokaupungissa Helsingissä, mutta pian Janne sai roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran Porvoon kymnaasista. Pariskunta muutti Porvooseen ja asui siellä runoilijan kuolemaan asti. Malliemännäksikin nimetty Fredrika

Puu vai pensas? Tavallisimmat aitakasveina kasvatettavat puulajit ovat kuusi ja tuija, mutta myös monet lehtipuut, kuten pihlaja, leppä, hopeapaju, lehmus ja jalava, sopivat leikattaviksi aitakasveiksi. Talvella neulasensa pudottava lehtikuusikin on mielenkiintoinen vaihtoehto leikattavaan ”pensas”aitaan. Kaikki edellä mainitut aitakasvit leikataan samalla periaatteella kun kuusiaita. Vaikka taimet kasvavat leveiksi, ne istutetaan tiheään, jotta aita olisi tiiviin näköinen

Pohjoisia geenivaroja on ryhdyttävä tallentamaan ripeästi geenipankkienkokoelmiin, sillä monet kasvipopulaatiot ovat vaarassa kadota meneillään olevanilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Rovaniemellä järjestetyssä työpajassa pohjoisenpallonpuoliskon asiantuntijat päättivät ryhtyä toimiin geenivarojensäilyttämiseksi. Kaksipäiväiseen tilaisuuteen osallistui tutkijoita kaikistaPohjoismaista sekä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Venäjältä. Toistaiseksi geenipankeissa on materiaalia pohjoisista kasveista niukasti.Geenivaroja on suojeltava tulevaisuuden viljelijöiden, jalostajien jatutkijoiden käyttöön. – Ilmastonmuutoksen edetessä ympäristön aiheuttamaa stressiä,