Siirry sisältöön

Blogi: ajankohtaisia aiheita puutarhoista ja kasveista

Artikkelit, jotka käsittelevät sesongin kuumia aiheita ja vinkkejä.

  • Katsaus paahdekesää kestäneisiin kasveihin

    Kevät päättyi poikkeukselliseen kuivaan ja helteiseen toukokuuhun, vaikka toukokuu on ainakin meillä päin lounaassa vuoden kuivin kuukausi muutenkin. Sitten tuli kesä ja helle vain jatkui – tietysti juhannusta lukuun ottamatta. Sadetansseja alettiin viritellä joka puolella maata (juhannuksena tanssittiin lämpimiksi masurkkaa). Ehkä erikoisinta pitkään kestävän kuuman kuivuuden lisäksi oli se, että koko maa kärvisteli samassa sääilmiössä.

  • Hyvä varjoliljavuosi

    Vuodet vaihtelevat, säät yllättävät, onneksi on aina jokin kasvi, jolle olosuhteet ovat juuri sopivat. Kenties jo viime kasvukausi, syksy ja kulunut talvi olivat varjoliljoille otolliset, sillä nyt kukkavarsia tuntuu nousevan runsaasti. Marhanlilja (Lilium Martagon-Ryhmä) on varjoliljan sukulainen risteymien kautta. Hankin ’Claude Shride’ -liljan sipulin muutama vuosi sitten Viherpeukaloilta ja se taisi kukkia ihan hyvin jo

  • Kanervia lumen keskellä

    Tänä vuonna ollaan saatu nauttia ihanan lumisesta talvesta. Toisten mielestä vähän liiankin pitkään, toisten mielestä juuri sopivasti. Mutta kaunista se on ollut, sitä ei kai käy kieltäminen. Väriä yleiseen valkoisuuteen ovat tuoneet kanervat, jotka ovat säilyneet hyvin aina huhtikuulle asti. Tämä pieni tuokiokuva on otettu pääsiäisen lumipyryjen aikaan.

  • Kodin ylväs kaunotar

    Viirivehka on kaikille tuttu huonekasvi, joka ihastuttaa graafisuudellaan: vitivalkoiset kukinnot tummanvihreitä lehtiä vasten ovat komea yhdistelmä. Talvella on aikaa tutkiskella kasvia tarkemmin. Huomio kiinnittyy kukkavanoihin ja nuoriin lehtiin, jotka avautuvat hitaasti, hitaasti… kuin nuoret joutsenet ne nostavat päätään lehtien lomasta.

  • Jäistä taidetta Heinolassa

    Kevättä odotellessa nautitaan lumesta, jäästä, pakkasesta ja auringonpaisteesta – kunnon talvesta siis! Kotimaan matkailuakin voi harrastaa: Heinolan Rantapuiston raitilla on esillä kansainvälistä jäätaidetta, teemana Liike. Tässä muutama taidonnäyte, lisää paikan päällä.

  • Kylvökausi starttaa

      Kirjoitan parhaillaan juttua yrttien kasvatuksesta ja hypistelen siemenpusseja ja kylvömultaa. Tänä talvena yritän olla maltillinen. Latva-artisokat on kylvettävä aikaisin, joten niiden siemenet piilotan pian potteihin. Mutta muuten yritän pitää pään kylmänä vielä reilun kuukauden ajan. Yrttien kasvatus on palkitsevaa. Monet niistä talvehtivat mainiosti, ja satoa voi kerätä jopa keskellä talvea – joskus lumen aita kaivaen.

  • Kesäpäivä saaristossa

    Oma PIHA -lehden järjestämän Suomen Paras Piha 2017 -kisan voitti paraislainen saaripiha, Lola ja Ove Winqvistin piha Kuggössä. Käynti Kuggön saarella oli mukava kokemus, asunhan itsekin Turun saaristossa. Päivä alkoi laivamatkalla omasta saaresta mantereen puolelle ja toisella laivalla Kuggön saarelle. Laiva- ja lossimatkat ovat toki mukavia, etenkin kesällä, mutta saaristossa matkustamiseen kuluu aikaa. Lähden kotoa

  • Kimalaisvieraita

    Auringontähden (Telekia) säteilevät kukat tarjoavat oivan laskeutumispaikan kimalaisille sekä muille medellä ja siitepölyllä ruokaileville hyönteisille. Auringontähti on kestävä maatiaisperenna, joka kasvaa muhevassa maassa tömäkäksi pensaaksi. Tämä muutaman vuoden paikallaan kasvanut kasvi tekee runsaasti kukkavarsia, joista jokaisessa avautuu monia iloisenvärisiä mykerökukkia. Tunnen puutarhurin kiitollisuutta, kun näen näitä pieniä mutta tärkeitä pölyttäjävierailijoita istuttamillani kukilla. Kimalaisten pulleantouhukasta surinaa

  • Pohjanmeren tyrskyissä

    Vietin syyskuun Skotlannissa, tai oikeastaan Pohjanmerellä Orkneysaarilla ja Shetlannissa. Vaikka kyseiset saariryhmät ovat osa Skotlantia, on niissä voimakas pohjoismainen identiteetti – ovathan ne olleet aikanaan osa Norjaa; kauemmin kuin osa Iso-Britanniaa. Norjan kansallispäivää vietetään siinä missä brittiläisiäkin juhlia. Juhannus on meikäläiseen tapaan suuri tapahtuma, kun muualla Britanniassa sitä tuskin noteerataan. Revontulia ihastellaan talvisin. Vaikka kuulostaakin

  • Tuokiokuva syksyn lehdistä

    Syyslehtien värejä voi nyt ihailla eteläisessä Suomessa rinnan lumipeitteen valkeuden kanssa. Etenkin keltaiset koivun- ja haavanlehdet näyttävät erityisen kirkkailta, kun kalliot ja maa niiden ympärillä ovat valkaistuneet. Nyt on hyvä tankata syksyn viimeiset värit talteen talven varalle, sekä muistiin että kuviksi. Kuvassa hehkuu tuulen kokoon lakaisema kimara vaahteranlehtiä. Vaahtera on hyvä syysvärikasvi, sillä yksikin puu

  • Callunakransseja syyskoristeiksi

    Callunat ovat tuttu näky koristeellisissa syysistutuksissa sekä haudoilla. Itse tykkään sitoa callunoista kranssin kotini ulko-oveen. Tällä kertaa kranssi sai olla puhtaan valkoinen. Nykyisin callunoita on saatavilla värjättyinä lähes missä sävyissä tahansa. Värjätty calluna säilyykin pitkään kranssissa ruskettumatta. Villiintyneen korallikanukkapensaan vesat päätyvät minulla kranssipohjiksi, sillä kanukka on sitkeää ja siksi ihanteellista taivutella. Jo muutamasta oksasta saa

  • Hakoneheinän syysvärejä

    Hakoneheinä (Hakonechloa macra) on monen vuodenajan kasvi. Kesällä se on vehreä, pientä bambua muistuttava pensas. Syksyllä keltaisen sävyt sytyttävät pörheän heinätuppaan uuteen loistoon. Talven tullen okranvärisiksi kuivuneet lehdet ja lehtien lomasta pilkistävät kukinnot koristavat heinää. Hakoneheinä kasvaa mukavaa vauhtia kunnollisessa puutarhamaassa, mielellään katveisessa paikassa, johon vesi ei jää seisomaan talveksi. Se vie ajatukset japanilaisiin puutarhoihin ja sopii hyvin