Siirry sisältöön

Puut: komeita ja kauniita, suuria ja pieniä pihaan sopivia lajeja

Tietoa ja vinkkejä puiden istutuksesta, hoidosta ja valinnasta eri pihaolosuhteisiin.

  • Kultaneulasia

    Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumentulon jälkeenkin. Alas varistuaan ne muodostavat valoisan katteen puun alle. Keväällä uusien lehtikuusenneulasten sävy lukeutuu puutarhan raikkaimpiin vihreisiin. Lehtikuuset ovat nopeakasvuisia ja vanhemmiten järeitä puita. Kuvien

  • Omenankukat vuorossa kukkajuhlassa

      Alkukesän kukkapuujuhla on edennyt omenankukkiin, ja puidenystävän onkin seuraavaksi aika retkeillä omenapuiden katveeseen. Kukkapilviä on avautumassa niin hyötytarhoissa kuin koristeistutuksissa, vaikkapa valmistujaisjuhliakin kehystämään. Kyseessä on japanilaisille tärkeän hanamijuhlan eli kirsikankukinnanihailun kaltainen ajanjakso. Silloin varataan aikaa läsnäololle puiden kukkimishetkien ihmeellisyyttä kokemassa. Hedelmätarhojen omenapuissa näkyvät valkean ja vaaleanpunaisen herkät, jäätelöannosmaiset yhdistelmät. Koristeomenoissa on sävyjä esimerkiksi tummasta

  • Magnolia Vanha rouva

    Ihaillaanpa tässä postauksessa hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan limittyviä muitakin kukkapuita, nimittäin magnolioita! Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ’Vanha rouva’ on iki-ihana lajike Mustilan arboretumista. Siellä kartanon pihalla jo puolen vuosisadan ajan kasvanut esiäitiyksilö on osoittautunut meikäläisittäin hyvin talvenkestäväksi magnoliaksi (ainakin vyöhykkeet I-II), ja sitä lisätään myyntiin ’Mustilan’ tai ’Vanhan rouvan’ nimillä. ’Vanhan rouvan’ perhosmaiset, hienontuoksuiset kukat asettuvat

  • Vanha kunnon kuusiaita

    Julkisilta paikoilta löytyy mielenkiintoisia leikattuja kasvimuotoja. Tämä helsinkiläiskuusiaidasto mutkittelee labyrinttimaisesti avoimella puistoalueella. Säntillisesti saksittu havunvihreys luo mukavan tyylikkään vaikutelman näillä lumikeleilläkin. Kuusten lomasta kohoaa komeita katajia. Maata peittää maksaruohomatto. Kuusiaidat ovat kaunista puutarhaperinnettämme. Sellaisen kasvattaminen on kärsivällisyyslaji, varsinkin jos haluaa korkeamman näkösuoja-aidan. Kuusista voi kuitenkin istuttaa puutarhaan myös kuvien kaltaisen matalamman talvivehreän elementin. Aitojen lomaan

  • Lumen muotoilemia tunnelmia

    Suurten lumisateiden jälkeen maisema on kuorruttunut monilla hauskoilla muodoilla. Tutut näkymät niin puutarhassa kuin vaikkapa metsässäkin avautuvat uudenlaisina ja mielikuvituksekkaina. Ajatukset lennähtävät helposti muumilaaksomaisiin talvitunnelmiin, joissa Muumipeikko heräsi talviuniltaan ja näki kotilaaksonsa ihmetyttävässä lumiasussa. Valkea lumivaippa korostaa kasvien siluettejä, kuten herkästi ja japanilaistyylisesti kaartuvia pensasangervonvarsia tai massiivisia vanhojen puiden vänkyräoksia. Pensastoihin ja esimerkiksi marjakuusten oksistojen

  • Tammikuisten puiden kauneutta

    Puiden rungot ovat tähän vuodenaikaan kaunista ja kiinnostavaa tutkailtavaa ja vaikkapa omanlaisensa retken sisältöä. Puut elävät hyvin näkyvästi kanssamme läpi pakkasten ja suojasäiden. Ne luovat pysyvät raamit lumivaipan pehmentämällekin maisemalle. Oman lisänsä talvipuiden sävymailmaan tuovat monet rungoilla viihtyvät sammalet ja jäkälät, joista osa on vihreitä, osa taas montaa harmaan sävyä. Puunrungot voivat uurteisine, sileine tai

  • Havaintoja alkutalven maisemasta

    Lehtien karistua erilaiset kanukat (Cornus) näyttävät kauniit varrenvärinsä. Keltavihreät ja punaiset kasvustot pistävät miellyttävästi silmään marraskuisesta maisemasta ja toisaalta taas sointuvat sen maanläheisiin sävyihin. Kanukat kasvavat reippaasti perushyvässä ja kosteuttapidättävässä maaperässä. Leikkaamista ne kestävät nopeakasvuisuutensa vuoksi. Kanukat lukeutuvat puutarhan perinteisiin vehreyttäjäpensaisiin, mutta ovat kokeneet viime aikoina uuden suosion etenkin talvisen pihan värittäjinä. Myös lehtien syysväritys

  • Kekrinajan keltaista

    Etelässä jatkuu keltavoittoinen myöhäisruskakausi. Seppelvarpu (Stephanandra incisa) esimerkiksi ponnistaa aiemman kasvukauden vehreyttäjän roolistaan aurinkoiseksi katseenvangitsijaksi. Kasvia suositaan erityisesti julkisten alueiden massaistutuksissa. Keltaisena hehkuva seppelvarpurinne näyttääkin hienolta. Kasvin herkkänä kaartuva varsisto on omiaan myös kotipuutarhan pienemmän skaalan istutuksia elävöittämään. Tuoksuvatukkakasvustot (Rubus odoratus) valaisevat tehokkaasti muutoin tummasävyisemmäksi muuttuvaa maisemaa. Niiden suuret lehvät värittyvät kauniin kuultavalla keltaisella. Tämä

  • Syysvärikävelyltä II

    Sormivaleangervon (Rodgersia aesculifolia) lehdet ovat miltei täydelleen hevoskastanjanlehtien (Aesculus) mallisia, siksipä yhtäläisyys mainitaan kasvin latinankielisessä nimessäkin. Tämä Kiinasta kotoisin oleva suurperenna on varjoisemman penkin komistaja. Sen laajat lehdet muistuttavat paitsi kyseistä kastanjaa, myös avattuja vihreitä sormia tai eksoottisen suuriterälehtistä kukkaa. Näin syksyllä sormivaleangervo alkaa näyttää myös pronssiin vivahtavaa väritystä. Kun katseen luo yläilmoihin, näkyy monissa

  • Syysväriklassikko pihlaja

    Pihlaja on syysvärien klassikkopuu, jonka ruska-aika on joka vuosi yhtä ihana kokemus! Tänä syksynä pihlajat marjovat erityisen runsaasti ja puiden lehdistöissä ovat esillä kaikki oranssin, keltaisen ja punaisenkin tulensävyt. Meillä viihtyviä pihlajalajeja ja -lajikkeita on useita. Puutarhassa luonnostaan kasvavat pihlajat (Sorbus aucuparia) kannattaa toki säilyttää. Niistä varttuu tilavalla ja valoisahkolla paikalla kaunismuotoisia puita. Jotakin kotoisaa