Siirry sisältöön

Kasvit ja niiden valinta, hoito sekä käyttö puutarhassa

Kasvit ovat puutarhan sydän. Näistä jutuista löytyvät kattavat tiedot kaikista puutarhakasveista: puista ja pensaista perennoihin ja kesäkukkiin. Löydä sinulle sopivat kasvit ja niiden hoito-ohjeet.

  • Hangon puistotyöntekijät ahkeroivat hellesäässä

    Hetki sitten otetuissa kuvissa Hangon kaupungin puistotyöntekijät ahkeroivat 30 asteen hellesäässä. He olivat rakentamassa kirkolle johtavien portaiden alapäähän jo perinteeksi tulleita petuniakukkapylväitä. Kesän kuluessa petuniat kasvavat ja täyttävät upealla kukinnallaan koko kasvualustan. Muutenkin Hangon kaupungin puistoissa on ollut alkukeväästä lähtien runsaasti kauniita istutuksia, joihin on liittynyt myös mielenkiintoisia ympäristötaideteoksia, kuten puistolammen vesihiisi sekä lammen ”syvyyksistä”

  • Kesäkukkina sateenkaaribalsami, tähtisilmä, ruukkudaalia ja ”orvokkinaamoja”

    Sateenkaaribalsami (Impatiens hawkeri) viihtyy puolivarjoisella tai aurinkoisella paikalla, ei kuitenkaan paahtavassa auringonpaisteessa. Tämä hallanarka kesäkukka pitää tasaisesta kastelusta ja säännöllisestä lannoittamisesta. Sateenkaaribalsami sopii käytettäväksi sekä sisäkukkana että ulkoistutuksissa. Tähtisilmä (Osteospermum ecklonis) tunnetaan myös nimellä espanjanmarketta. Se viihtyy parhaiten kosteahkossa maassa aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla. Kasvia on lannoitettava ja kasteltava säännöllisesti, joskin se kestää hetkellistä kuivuuttakin.

  • Kirsikankukkajuhla

    Oma PIHA -lehden uusimmassa numerossa on kaksikin kiinnostavaa kirsikka-artikkelia: on Marja Aaltosen kirjoitus syötävistä kirsikoista ja Aarno Kasvin juttu koristekirsikoista. Nyt onkin rusokirsikoiden kukinta kauneimmillaan Etelä-Suomessa. Nämä kuvat on otettu Espoosta, aivan Lippulaivan ostoskeskuksen vierestä. Tavallisinkin lähiö ylenee unenomaiseksi hattarapuistoksi, kun rusokirsikoita on näin monta yhdessä. Koskaan ei ole liian myöhäistä istuttaa rusokirsikkaa puutarhaan. Niinpä

  • Ahti nousi valtakunnastaan

    Hangon kaupungin puistolammella Ahti on noussut valtakunnastaan. Viime maanantaina (13.5.) lammella käydessäni totesin itsensä vedenhaltijan eli Ahdin kelluvan keskellä lampea vihreä ahdinpartainen (viittaa vedessä kasvavaan kasviin) puku päällään ja kolmiteräinen atrain vasemmassa kädessään. Haltijan päässä oleva kruunu välkehti kirkkaassa auringonpaisteessa. Iäkkään haltijan pitkä, vaaleaksi muuttunut parta on ollut aikoinaan kaiketi myös samaa vihreää ahdinpartaa, jota

  • Kirjokevättähdet kukkivat

    Pitkä, pitkä talvi on takana ja kevät on tosiasia. Sen todistavat maasta ponnistavat sipulikukat. Syksyn vesisateissa maahan pistetyt pienet sipulit osoittavat voimansa. Eivät kuolleet märkyyteen eikä pannut pakkanen, vaan nyt palkitsevat syksyn työt. Nyt meidän penkit hohtavat sinivalkoisina, kun ensimmäisenä ovat kukkaan puhjennneet kirjokevättähdet. Vappuna jäi lippu nostamatta salkoon, mutta kukkien loiste käyköön korvikkeena. Ne

  • Lisääntynyt lämpö ja vesisateet vauhdittavat kasvua

    Pitkään jatkuneiden pakkasöiden takia ainakin pari viikkoa myöhässä ollut kevät on vihdoinkin saanut vauhtia, kun lämpötila näyttää pysyttelevän nyt yölläkin plussan puolella ja päivät ovat olleet melko aurinkoisia, mutta toisaalta vettäkin on välillä ropsauttanut sopivasti. Varsinkin sateiden takia lumet alkoivat sulaa todella ripeästi. Eikä aikaakaan, kun eteläänpäin olevan kukkamaarinteen mullasta työntyneet ensimmäiset krookukset avasivat jo

  • Messuista tietää kevään alkaneen

    Kevät etenee mahdottoman pieni askelin, hyvä kun sitä edes huomaa. Talvi pitää sinnikkäästi kiinni, pakkanen ja lumi pysyvät kiusanamme. Kevään tulon tietää ainakin siitä, että pidetään puutarhamessuja. Messukevät alkoi viime viikonloppuna Turussa, huomenna alkavat Helsingin messut ja seuraavana viikonloppuna ovat Lahden messut. Näissä kaikissa Oma piha -lehti oli ja on mukana. Onneksi kevät saattaa löytyä

  • Pääsiäisen pajunkissat

    Pajunkissat ovat korvaamattomia pääsiäiskoristeina ja palmusunnuntaina lasten virpomiskimpuissa, joihin yleisimmin kerätään jo talvella kissa-asteelle ehtineitä kiiltopajun voimakkaasti kiiltäviä, punaruskeita oksia, jotka jo sellaisenaankin ovat varsin koristeellisia. Eilen tikkutiistaina (siis päivänä, jona perinteen mukaan entisaikaan vuoltiin sytyketikkuja pääsiäistulille) etsin pajunkissoja merenrannan pensaikosta, mutta kovin oli vähän kissoja pajujen oksilla. Vain siinä rannalla olevassa pajupensaassa, joka sijaitsi

  • Tulppaanien lumoissa

    Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa on meneillään vuotuinen Tulppaanien lumo -näyttely 24.3 saakka. Nettikauppa Villi niitty, joka myös myy vanhojen sipulikukkien sipuleita ja mukuloita, on hyötänyt sipulit kukkaan juuri näyttelyä varten. Esillä on historiallisia lajikkeita 1500-luvulta alkaen ja villilajeja, joita harvemmin meillä tavataan. Usein puhutaan kasvitieteellisestä tulppaaneista, kun oikeasti tarkoitetaan villilajeja. Harhaanjohtava nimitys lienee tullut vieraista kielistä,

  • Saintpaulia monen kukkien ystävän lempikasvi

    Auringonsäteet hellivät tänään varsin kevään tuntuisesti ikkunalla kukkivia saintpaulioita eli paavalinkukkia. Monissa maissa Afrikan orvokkinakin tunnettu kasvi lienee maailman suosituin kukkiva ruukkukasvi, joka on kotoisin Usambaravuorilta Itä-Afrikasta, nykyisestä Tansaniasta. Tarina kertoo, kuinka alueella siirtomaajohtajana toiminut, kasvitieteestä piittaamaton saksalainen paroni Walter von Saint Paul-Illaire samoili kuitenkin alueen vuoria ja laaksoja löytääkseen jotakin kiinnostavaa lähetettäväksi kasvitieteilijäisälleen, joka

  • Luonnonmarjojen poimintaa nyt ja ennen

    Tämän sivuston Uutiset-palstalla on 5.2.2013 päivätty juttu otsikolla ”Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan pelisääntöjä”, missä ilmaistaan tarve saada lähinnä ulkomaisille poimijoille koulutuksen kautta paremmat tiedot ja ohjeet jokamiehenoikeuksien perusteella tapahtuvaan luonnonmarjapoimintaan. Pieniä kahnauksiahan on esiintynyt jonkin verran, kun ulkomaalaisia on ilmaantunut paikallisten asukkaiden tutuille marjamaille. Vaikka metsissä pyöriikin vuosittain muutamia tuhansia lähinnä thaimaalaisia, maastoon jää edelleen valtavasti

  • Revontuliatsalea kukkii ennen lehtien puhkeamista

    Atsaleat kuuluvat alppiruusujen kanssa Rhododendron-sukuun, joka on kasvikunnan suurimpia sukuja. Sen lähes tuhannesta lajista atsaleoita on noin 160 lajia, joista suurin osa on kesävihantia, eli nämä kasvit pudottavat lehtensä talven ajaksi. Keväällä lehdet eivät ehdi puhjeta, kun atsaleat ovat jo peittyneet koristeelliseen kukintaan. Kesävihannat atsalealajit on kotoisin pääasiassa Pohjois-Amerikan vuoristoalueilta. Sikäläisessä ilmastossa niiden on havaittu