Siirry sisältöön

Kasvit ja niiden valinta, hoito sekä käyttö puutarhassa

Kasvit ovat puutarhan sydän. Näistä jutuista löytyvät kattavat tiedot kaikista puutarhakasveista: puista ja pensaista perennoihin ja kesäkukkiin. Löydä sinulle sopivat kasvit ja niiden hoito-ohjeet.

  • Hehkeä ja hyödyllinen ruiskukka

    Edellisessä merkinnässäni mainitsin, että kruunusuvikakkaroiden seuraksi sopii kotoinen ruiskaunokki eli tuttavallisesti ruiskukka (Centaurea cyanus). Sininen on se tutuimmimmista tutuin, ja lisäväriä saadaan valkoisilla, violeteilla ja vaaleanpunaisilla ruiskukilla. Puutarhassa kukilta riisutaan kaikki niihin liittyvät poliittiset mielleyhtymät ja muut symbolit. Täällä ne saavat kukoistaa itsenänsä, yhdessä muiden kanssa ja sulassa sovussa. Ja vaikka ruiskukka kuuluu perinnekasveihimme, on

  • Herätys puutarha!

    Joensuussa kevät ei ole niin pitkällä kuin etelä-Suomessa. Meillä on vielä vähän lunta, mutta kevättä kohti ollaan menossa. Varsinainen kevätkukkakausi alkanee parin viikon päästä. Ensimmäiset kevätkukat ovat ihan parasta! Kovasti jo haluttaisi mennä pihalle puutarhatöihin, mutta maa on vielä sen verran märkää, ettei haravointia voi vielä aloittaa.   Tämä on keväisintä, mitä Pihakuiskaajan puutarha pystyy

  • Valkovuokkoja, mukulaleinikkejä ja kiurunkannuksia

    Tein eilen (22.4.) parin tunnin kävelylenkin Tammisaaren vanhankaupungin eteläpuolella sijaitsevaan Hagenin ja Ramsholmenin puistometsään, mikä on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä 1870-luvulta lähtien. Alue on kuuluisa kevään upeasta kukkaloistosta, jolloin maanpinta peittyy varsinkin valkovuokkojen, mutta myös kiurunkannusten, keltavuokkojen, keltamoiden, käenrieskojen ja kielojen kukinnoista. Paras valkovuokkojen kukinta on käsillä viikon kahden sisällä, joten vielä äitienpäivänäkin (8.5.) lapsille riittää

  • Kevättä huhtikuussa

    Olen valinnut tähän postaukseeni luontokuvia kasveista, perhosista ja linnuista parin viikon ajalta (6.4.-20.4.). Hankoniemen huhtikuinen kevät on ollut vielä melko viileä. Vaikka perhosia ja esim. kimalaisia on jo näkynyt etsimässä mettä varhain auenneista kukista, ja muuttolintuja on palaillut etelänmailta, ei makrolla tai muullakaan kuvattavia ötököitä ole juurikaan ilmestynyt näköpiiriini. Ensimmäinen punarinta ilmestyi pihallemme 6.4. Huomasimme

  • Syötävän suloinen suvikakkara

    Yksi suurimmista suosikeistani kukkivalla kasvimaalla on vihanneskrysanteemi, jota kutsutaan myös nimillä kruunukakkara ja kruunusuvikakkara (Chrysanthemum coronarium tai Glebionis coronaria). Alkuun sen kukat ovat valkoiset keltaisella kehällä, ja vähitellen kelta ottaa terälehdistä kokonaan vallan. Hurmaava väripilkku kasvimaan vihreyden keskellä! Vihanneskrysanteemi on helppo kasvattaa. Siemenet kylvetään keväällä suoraan maahan ja lisäkylvöjä voi tehdä halutessaan pitkin kesää. Kuten

  • Sinisarjojen lumoissa

    En liene ainoa, joka on matkoillaan ihastunut sinisarjoihin (Agapanthus). Voiko tuollaista sineä ollakaan? Ja kun ne vielä kasvavat ryppäissä, ovat ne vastustamattoman kauniita. Sinisarjoja on toki kasvatettu Suomessakin, mutta lähinnä ruukkukasveina. Ne viihtyvät aurinkoisilla ja suojaisilla paikoilla ja kukkivat upeasti heinä-elokuussa. Ongelmia tuo talvehtiminen. Meidän talvemme ovat tälle eteläafrikkalaiselle kaunottarelle liian kylmät. Talven ajaksi niille

  • Viehko lumikello

    Etelässä on koittanut kevään lumikellovaihe. Tavallisten ja kerrattujen lumikellojen lisäksi kukkii myös kaunis Viridapice –lajike. Sen terälehdenkärkien ulkopinta vihertää viehkosti. Jos haluaa ryhtyä galantofiiliksi eli fiilistellä erilaisin vihrein kuvioin koristautuneita lumikellolajikkeita, Viridapicesta on hyvä aloittaa. Se on osoittautunut hyväksi kasvajaksi ja kukkijaksi.

  • Rauhallista ja levollista pääsiäistä kaikille Oma PIHA –lehden lukijoille!

    Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäisen perinteet liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Suomen kielen sana pääsiäinen, Agricolan kirjoituksissa päsieinen, viittaa paastosta pääsemiseen. Pääsiäistä vietetään kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina, aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Pääsiäistä on varhaisimpien tietojen mukaan vietetty jo 100-luvulla. Pääsiäisenä juhlitaan

  • Pihlaja-angervoa kevätasetelmiin

    Pihlaja-angervo, tarkalleen ottaen viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on voimakaskasvuinen koristepensas joka levittäytyessään voi koitua ongelmaksi asti. Se leviää vauhdilla maavarsiensa avulla joten versoja saattaa pulpahdella pintaan milloin mistäkin ja siten sen hävittäminen voi olla puutarhasta hankalaa – etenkin jos se saa kasvaa ravinteikkaassa maassa. Oman taloni syrjällä, hyvin karulla paikalla lähes suoraan kallion päällä se on

  • Orkideapoimintoja

      Talvipuutarhan viimeviikkoisilla orkideapäivillä oli esillä lumikuningatarten lisäksi muitakin vinkeännäköisiä kasveja: Cattleyat vievät voiton kukkien koossa. Lumenvalkea lajike tuoksuu viehättävästi vaniljalta.   Zygopetalum puolestaan esittelee Etelä-Amerikan voimakkaita värejä.

  • Maa-artisokasta vuoden viimeinen tai ensimmäinen sato

    Jos syksyllä ei tullut nostettua maa-artisokkasatoa, päästään heti maan sulettua herkuttelemaan miedon makuisilla mukuloilla. Siellä ne ovat odotelleet, maan povessa. Kunhan kukaan pikku varas ei vaan ole käynyt niitä kähveltämässä. Maa-artisokka on helppo juures. Sen kun laittaa mukulat maahan kuten perunat konsanaan ja antaa kasvaa. Jos mukulat nousevat pintaan, ne peitellään. Syksyllä pitkiksi venähtäneet varret

  • Pikkuiset tulilatvat pöydällä

    Matkoilla tulee poimittua uusia ideoita. Vaikka sitten ravintolapöydästä. Todellakin, leikkokukkien (ja etenkin muovikukkien) sijaan pöydäthän voi koristella pienillä ruukkukukilla! Ja kun ne ruukut piilottaa nättiin värilliseen lasiin, niin kokonaisuus on siisti ja hallittu. Tällä kertaa pöytiä koristi pienet tulilatvat. Meille sattui oranssi, muissa pöydissä oli keltaisia ja vaaleanpunaisia. Pienet ruukkukukat sopivat mainiosti myös työpöydälle tai