Viime maanantain (29.2.) luontolenkilläni kohtasin merenrannan tuntumassa pienen urpiaisparven ahmimassa siemeniä ns. talventörröttäjistä. Linnut olivat sen verran innostuneita siemenapajasta, että pääsin aika läheltä niitä kuvaamaan. Urpiaisten pyrähdettyä matkoihinsa aloin tarkastella, että minkä kasvin siemenillä ne oikein herkuttelivatkaan. Pähkäiltyäni asiaa, ja kotona myöhemmin sitä netistä tarkisteltuani päädyin siihen, että pujon pähkylöitähän ne linnut söivät. Kunpa olisi ollut heti käytessävissäni se kirja, jota pari viikkoa sitten selailin kirjakaupassa Hgin Itiksessä. Tänään sen sitten tilasin, eli ”Talventörröttäjät”, jonka tekijä on Ari-Pekka Huhta. Viime vuonna ilmestynyt 222 sivuinen kirja esittelee Suomen luonnonvaraisista ruohoista ja heinistä yli 70 lajia talviasuissaan.
Talvisiementäjien eli -törröttäjien siemenet ovat tärkeää ravintoa talvehtiville linnuille ja pikkunisäkkäille. Esimerkiksi urpiaisen pääravintona ovat koivun- ja kuusensiemenet, mutta syksyisin ja talvisin linnut käyvät parvina ruokailemassa rikkaruohostoissa, missä ne käyttävät hyväkseen talventörröttäjien antimia. Pujon lisäksi yleisimpiä törröttäjiä ovat koiranputki, pietaryrtti, nokkonen, kultapiisku, mesiangervo, siankärsämö, järviruoko, kaislat, osmankäämit sekä ohdakkeet ja takiaiset.
Jää ja lumi pukee talventörröttäjät usein mitä ihmeellisimpiin asuihin. Aiemmissa postauksissani on ollut mm. monenlaisia jääkukkia. Talvisella rannalla, auringonlasku taustanaan, paljaatkin törröttäjät ovat koristeellisia. Auringonlasku on kuvattu Hankoniemen Högholmenissa, lähellä Tvärminneä.
