Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Saintpaulia monen kukkien ystävän lempikasvi

    Auringonsäteet hellivät tänään varsin kevään tuntuisesti ikkunalla kukkivia saintpaulioita eli paavalinkukkia. Monissa maissa Afrikan orvokkinakin tunnettu kasvi lienee maailman suosituin kukkiva ruukkukasvi, joka on kotoisin Usambaravuorilta Itä-Afrikasta, nykyisestä Tansaniasta. Tarina kertoo, kuinka alueella siirtomaajohtajana toiminut, kasvitieteestä piittaamaton saksalainen paroni Walter von Saint Paul-Illaire samoili kuitenkin alueen vuoria ja laaksoja löytääkseen jotakin kiinnostavaa lähetettäväksi kasvitieteilijäisälleen, joka

  • Kukkamaan sisilisko

    Terassimme edessä olevassa kukkamaarinteessä, jota kylläkin peittävät pääosin havukasvit, on asunut sisilisko jo usean kesän ajan. Se ilmestyi vähän sen jälkeen, kun tulppaanisipuleilla herkutelleen myyrän kohtaloksi tuli Fiskarsin pistolapion heilahdus. Kun muitakaan myyriä, jotka tilaisuuden tullen ottaisivat varmasti sisiliskon saaliikseen, ei ole näkynyt, on sympaattisen oloinen sisilisko saanut elellä ja paistatella päivää varsin rauhassa. Kolosta

  • Luonnonyrtit uhkaa joutua uuselintarvikkeiksi

    Uuselintarvikeasetus vuodelta 1997 hankaloittaa luonnonyrttien kaupallista elintarvikekäyttöäVoimassa olevan uuselintarvikeasetuksen mukaan kasveilla on oltava kaupallista elintarvikekäyttöhistoriaa ennen vuotta 1997 Suomessa tai muualla EU-maissa, muussa tapauksessa niille on haettava uuselintarvikelupa. Vuonna 1997 voimaan tullutta uuselintarvikeasetusta ei ole luonnontuotealalla noteerattu riittävällä tarkkuudella eikä viranomaispuolella ole tunnettu luonnontuotealan kaupallisen merkityksen laajuutta ja aiheeseen liittyviä tiedotustarpeita. – Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin

  • Luonnonyrtit uhkaa joutua uuselintarvikkeiksi

    Uuselintarvikeasetus vuodelta 1997 hankaloittaa luonnonyrttien kaupallista elintarvikekäyttöä Voimassa olevan uuselintarvikeasetuksen mukaan kasveilla on oltava kaupallista elintarvikekäyttöhistoriaa ennen vuotta 1997 Suomessa tai muualla EU-maissa, muussa tapauksessa niille on haettava uuselintarvikelupa. Vuonna 1997 voimaan tullutta uuselintarvikeasetusta ei ole luonnontuotealalla noteerattu riittävällä tarkkuudella eikä viranomaispuolella ole tunnettu luonnontuotealan kaupallisen merkityksen laajuutta ja aiheeseen liittyviä tiedotustarpeita. – Helsingin yliopiston

  • Luonnonmarjojen poimintaa nyt ja ennen

    Tämän sivuston Uutiset-palstalla on 5.2.2013 päivätty juttu otsikolla ”Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan pelisääntöjä”, missä ilmaistaan tarve saada lähinnä ulkomaisille poimijoille koulutuksen kautta paremmat tiedot ja ohjeet jokamiehenoikeuksien perusteella tapahtuvaan luonnonmarjapoimintaan. Pieniä kahnauksiahan on esiintynyt jonkin verran, kun ulkomaalaisia on ilmaantunut paikallisten asukkaiden tutuille marjamaille. Vaikka metsissä pyöriikin vuosittain muutamia tuhansia lähinnä thaimaalaisia, maastoon jää edelleen valtavasti

  • Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan yhteisiä pelisääntöjä

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja luonnonmarja-alan toimijoiden välisessä keskustelutilaisuudessa nousivat esille järjestetyn marjanpoiminnan pelisäännöt ja jokamiehenoikeuksien tulkinta. Suomalaiset keräävät vain pienen osan metsiemme marjasadosta, joten ulkomaisten poimijoiden apu on ollut erittäin tervetullutta. Ulkomailta Suomeen kutsuttujen marjanpoimijoiden ja paikallisten poimijoiden välillä on kuitenkin ollut joitain yhteentörmäyksiä, joten yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Suomen metsien marjasato voi vuosittain

  • Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan yhteisiä pelisääntöjä

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja luonnonmarja-alan toimijoiden välisessä keskustelutilaisuudessa nousivat esille järjestetyn marjanpoiminnan pelisäännöt ja jokamiehenoikeuksien tulkinta. Suomalaiset keräävät vain pienen osan metsiemme marjasadosta, joten ulkomaisten poimijoiden apu on ollut erittäin tervetullutta. Ulkomailta Suomeen kutsuttujen marjanpoimijoiden ja paikallisten poimijoiden välillä on kuitenkin ollut joitain yhteentörmäyksiä, joten yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Suomen metsien marjasato voi vuosittain

  • Urpiainen pihabongauksen runsain laji

    BirdLife Suomen viime viikonloppuna järjestämässä kahdeksannessa pihabongauksessa havaittiin 95 lintulajia. Keskimääräisen pihan lajimäärä oli 8 lajia. Runsain laji oli yllättäen urpiainen. Alustavien tulosten mukaan peräti joka kuudes havaittu lintu oli urpiainen, vaikka useimpina talvina se ei ole ollut kymmenen runsaimman lajin joukossa. BirdLife Suomen nettisivuilla mainitaan, että urpiainen on oppinut käymään ruokintapaikoilla vasta runsaat parikymmentä

  • Biolan valittiin Weconomy Startiin

    Luonnonmukaisiin puutarhan viljelyratkaisuihin ja ekologiseen sanitaatioon erikoistunut Biolan Oy on valittu ensimmäisten joukossa mukaan suomalaisille yrityksille suunnattuun innovaatio-ohjelmaan Weconomy Startiin. Weconomy Start on uusi globaali innovaatio-ohjelma, jonka Suomen World Vision tuottaa yhdessä Aalto-yliopiston ja Finpron kanssa. Ohjelma vie suomalaiset yritykset kehitysmaiden köyhiin yhteisöihin kehittämään ja testaamaan liikeideoita yhdessä loppukäyttäjien, vähävaraisten ihmisten kanssa. Tavoitteena on liiketoiminta,

  • Biolan valittiin Weconomy Startiin

    Luonnonmukaisiin puutarhan viljelyratkaisuihin ja ekologiseen sanitaatioon erikoistunut Biolan Oy on valittu ensimmäisten joukossa mukaan suomalaisille yrityksille suunnattuun innovaatio-ohjelmaan Weconomy Startiin. Weconomy Start on uusi globaali innovaatio-ohjelma, jonka Suomen World Vision tuottaa yhdessä Aalto-yliopiston ja Finpron kanssa. Ohjelma vie suomalaiset yritykset kehitysmaiden köyhiin yhteisöihin kehittämään ja testaamaan liikeideoita yhdessä loppukäyttäjien, vähävaraisten ihmisten kanssa. Tavoitteena on liiketoiminta,

  • Luomuinstituutin johtajaksi Pirjo Siiskonen

    Luomuinstituutin johtajaksi on valittu 1. helmikuuta alkaen professori Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus perustivat Luomuinstituutin 2.11.2012 ja sen koordinaatioyksikkö on Mikkelissä. Luomuinstituutin johtajan työsuhde on määräaikainen vuoden 2016 loppuun ja johtaja työskentelee Mikkelissä. Luomuinstituutin johtajan työnantajana toimii Helsingin yliopisto. Johtajan tehtävänä on toimia ohjausryhmän esittelijänä, raportoida Luomuinstituutin toiminnasta

  • Luomuinstituutin johtajaksi Pirjo Siiskonen

    Luomuinstituutin johtajaksi on valittu 1. helmikuuta alkaen professori Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus perustivat Luomuinstituutin 2.11.2012 ja sen koordinaatioyksikkö on Mikkelissä. Luomuinstituutin johtajan työsuhde on määräaikainen vuoden 2016 loppuun ja johtaja työskentelee Mikkelissä. Luomuinstituutin johtajan työnantajana toimii Helsingin yliopisto. Johtajan tehtävänä on toimia ohjausryhmän esittelijänä, raportoida Luomuinstituutin toiminnasta