Kaikki jutut

Karkkiautomaattien uusiokäytöllä voitaisiin rohkaista kuluttajia syömäänterveellisesti. Brittiläinen elintarviketeollisuuden tutkimusorganisaatioIGD:n kuluttajatutkimus kertoo, että myyntiautomaateista valittaisiinmielellään terveellisiä vaihtoehtoja. ”Terveysautomaateilla” voitaisiinvastata kuluttajien tarpeeseen syödä sekä terveellisestä että nopeasti. Turun Länsikeskuksen Euromarketissa on myynnissä kirsikkatomaatteja karkkipussia erehdyttävästi muistuttavissa pakkauksissa. Kuluttajat ehdottivat automaateissa myytäväksi myslipatukoita,vähärasvaisia perunalastuja, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja jogurttia.Myös hedelmät ja salaatit saivat suuren suosion. Toistaiseksi kuitenkintuoretuotteiden turvallisuuden

Pohjoismaiden Keittiömestareiden Liiton NKF:n myönsi Cordon Rouge -mitalikäätyineen keittiömestari JAAKKO KOLMOSELLE. Mitali luovutettiin SuomenKeittiömestarit ry:n liittopäivillä Tampereella viikonloppuna. Se on liitonkorkein huomionosoitus Pohjoismaissa. Kolmosta kiitettiin aktiivisestatoiminnasta keittiömestareiden paikallisessa ja kansallisessa yhdistyksessäsekä alan pohjoismaisen yhteistyön edistämisestä. Kolmonen välitti juhlapuheessaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnanpuheenjohtajan terveiset. – Valtiovallan mietteitä kuullen, mestareiden,kokkien ja suomalaisen ruokakulttuurin tulevaisuus on hyvissä kantimissa.Me

Suomen kauppoihin on tällä viikolla tullut myyntiin uusi Reilun kaupan tuote, appelsiini. Reilut appelsiinit tulevat myyntiin maanlaajuisesti Keskoon, S-ryhmään ja Tradekaan kuuluvien kauppojen valikoimiin. Appelsiinit ovat luomua, eli ne on viljelty luonnonmukaisesti ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita. Reilun kaupan appelsiinien alkuperämaa on Egypti. Appelsiini on yhdeksäs Suomessa myytävä Reilun kaupan tuote – ja kolmas hedelmä. Kauimmin

Ruokakeskon halpakauppaketju Cassa aloittaa toimintansa helmikuussa.Ensimmäisenä Cassa avaa ovensa Anjalankoskella, Haukiputaalla,Jämsänkoskella ja Ylivieskassa. Myöhemmin keväällä Cassa avataan Kotkassa,Mäntässä, Vantaalla, Viitasaarella ja Virroilla. Cassat avataankauppapaikoille, joissa Ruokakeskolla on aikasemmin ollut toimintaa, kertooCassa Oy:n toimitusjohtaja MIKA RAUTIAINEN. Cassan toiminta-ajatuksena on tarjota kuluttajille tuotteita pysyvästihalvimpaan hintaan. Halpa hintataso on saavutettu yhteishankintojen,tehokkaan tavarantoimitusketjun ja yksinkertaisen myymäläkonseptin avulla.Palvelutiskejä ei Cassoista

Haaveet kotimaisista viinitiloista järjestäytyivät, kun SuomenViiniyrittäjät ry aloitti toimintansa 10. maaliskuuta vuonna 1994.Yhdistyksen perustivat Suomen ensimmäisen viiniyrittäjäkurssin oppilaat jauseat tulevat viiniyrittäjät. Kurssi järjestettiin kesällä 1993 Muuruvedenmaatalousoppilaitoksessa Pohjois-Savossa. Alkuvaiheessa yhdistys keskittyi vaikuttamaan tulevan EU-Suomenalkoholilainsäädäntöön sekä tiedottamaan yleisölle uudesta suomalaisestamatkailuelinkeinosta. Suomalainen viinitila olisi olemassa, jos niilläsaisi myydä tilan omia alkoholituotteita. – Onnistuimme melko hyvin, silläviinin vähittäismyynti suoraan

Kuluttaja saa helposti virheellisen kuvan terveellisyydestä, kun kyseessäon vähärasvainen tuote. – Croissantin vähärasvaisuus ei tee siitäruisleivän veroista, huomauttaa ravitsemustieteen dosentti URSULA SCHWAB.– Tärkeää on valita oikein arkeen ja harvinaisempiin juhlahetkiin kuuluvatruuat. Vaikka joulutortut ja vappumunkit ovat osa terveellistäkokonaisuutta, ei niitä tule nauttia päivittäin. Tulee muistaa, ettävähärasvainen meetvursti on edelleen rasvaisempaa kuin keittokinkku. Kuluttajien on yhä

Peruna on hyvää ja maistuvaa perusruokaa, jonka käytön soisi lisääntyvän nykyisestään. Suomalaisten perunan kulutus on puoliintunut 1950-luvun huippuvuosista, 120 kilosta, noin 60 kiloon henkeä kohti. Kun aikaisemmin päivittäiset ateriat olivat perunapainotteisia, nyt kaikki suomalaiset eivät enää syö päivittäin perunaruokia. Muutoksesta huolimatta peruna on edelleen yksi suosituimmista ruoka-aineista. Viikolla 7 (9-15.2.2004) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n perunaviikkoa.

Kaupunkien läheisyydessä on viljelty iät ja ajat Suomessa, joten maataloudellisella maankäytöllä on paikkansa kaupunkikuvan historiallisissa kerrostumissa. FM Sami Tantarimäen väitöstutkimuksen mukaan urbaani maatalous näkyy yhä niin pihapuutarhoina, viljelypalstoina, siirtolapuutarhoina, peltoina, avomaaviljelminä, kauppapuutarhoina, parvekepuutarhoina kuin joutomaiden tarjoamana maankäyttöpotentiaalinakin. Suomessa yhteiskunnallisen kehityksen perusteella urbaanin maatalouden olemassaoloon, laajuuteen ja muotoon ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat kaupungin laajenemistapa ja

Palsternakalla on esihistorialliselta ajalta periytyvä mahtava menneisyys, joka sittemmin hiipui. Nykytiede on löytänyt palsternakasta monia terveyttä edistäviä aineita, vahvoja aromiaineita ja arvokkaita ravintoaineita, joten mahdollisuudet sen uudelleen tulemiseen ovat lupaavat. Olisi vain löydettävä muutamia osaavia tuottajia, jatkojalostajia ja markkinoijia, jotka voisivat muodostaa vahvan ketjun tuotannosta kuluttajalle. Kotimainen tutkimuskin voisi tuoda soppaan omat mausteensa. Tuottoisat paikat

Palsternakka on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva vihannes- ja rohtokasvi. Sen lähisukulaisia ovat mm. selleri, persilja, tilli ja porkkana, mikä on hyvä muistaa, kun suunnittelee palsternakalle toimivaa viljelykiertoa. Kaksivuotisuus tarkoittaa sitä, että palsternakka kasvattaa ensimmäisenä vuotena mehevän juurakon, mihin varastoituneiden aineiden turvin se kasvattaa toisena vuonna kukkavarren ja tekee siemeniä. Viljelyssä ihminen ottaa kuitenkin yleensä talteen

Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muidenruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavatsopivaa lisämakua sipulista. Raakana kirpeähköt sipulit puolestaanmaustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaastihaudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat. Alkavalla viikolla (19.1.-25.1.) vietetään Sipuliviikkoa. Sipulit ovat varsin värikäs ja monimuotoinen perhe. Suomalaiset syövätedelleen valtaosan sipuleistaan

Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muiden ruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavat sopivaa lisämakua sipulista. Raakana kirpeähköt sipulit puolestaan maustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaasti haudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat. Viikolla 4 (19.-25.1.04) vietetään sipuliviikkoa. Sipulit ovat varsin värikäs ja monimuotoinen perhe.