Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Tarvitseeko ihminen muuta kuin kasveja ja kirjoja?

    Kuvassa näkyy olohuoneeni sohvan viereistä ikkunanurkkausta. Siinä onkin rakkaat asiat tiivistettynä, kissat tosin puuttuvat. Kukat ikkunalla ovat isoäidin vanhassa kukkatelineessä ja kastelen niitä lapsuudesta tutulla kannulla (josta myös kissat tykkäävät juoda, joten lannoittaminen täytyy hoitaa erikseen). Kirjoja on hyllyissä ja pinoissa, sillä kaikki eivät mahdu hyllyyn. Osa toimii oikeastaan ihan kätevinä kukkapylväinä. Löytyykö lukijoista muitakin,

  • Släpp odlarglädjen lös

    När den glada julen städats ut finns det plats och lust att påbörja ett nytt odlingsår med spirande grönska. De växter som behöver förodlas längst som paprika och chili brukar man så i februari så det börjar vara dags att beställa frön. Odlarsjälen ser en möjlighet i varje litet frö. I väntan på februari och

  • Kultaneulasia

    Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumentulon jälkeenkin. Alas varistuaan ne muodostavat valoisan katteen puun alle. Keväällä uusien lehtikuusenneulasten sävy lukeutuu puutarhan raikkaimpiin vihreisiin. Lehtikuuset ovat nopeakasvuisia ja vanhemmiten järeitä puita. Kuvien

  • Ruusut mielessä

    Talvi tuli jotenkin hirveän nopeasti. Tältä näytti The Pilgrim -ruusuni eli ’Auswalker’ marraskuun puolivälissä, kun oli harvinaisen lauhaa. No, sen jälkeen tulikin harvinaisen aikainen talvi – meillä lounaissaaristossa mennään usein reippaasti joulun yli, ennen kuin alkaa näyttää talviselta. Nyt on näyttänyt jouluiselta jo useita viikkoja. Köynnösruusu Pierre de Ronsard eli ’Meiviolin’ sai lumet viimeisen nuppunsa

  • Syysvärikauden viimeisiä ilotulitussävyjä

    Syysvärikarkkipussin perukalta on etelässä löytynyt vielä viime päivinä tällaisia sävyjä. Väreistä vastaavat niin julkisten viheralueiden kuin kotipihojenkin kivijalkakasvit pensasangervot sekä tuhkapensaat. Ne viherryttävät, ja varsinkin pensasangervot myös kukittavat haasteellisempiakin kasvupaikkoja. Nyt syksyllä on ilo seurata, miten monet näistä pensaista heräävät aivan uudenlaisiksi ilotulituskoristeiksi.

  • Punaista syksyä maantasalta alkaen

    Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. ’Depressa’) on hieno maaruskan lähde, kun ajatellaan puutarhan syysvärien kerroksellisuutta. Sen sirot, punaruskaiset lehdet liekittävät aurinkoisia ja läpäisevämaaperäisiä kasvupaikkoja. Hietakirsikan versosto suikertaa yleensä noin metrin levyisellä alalla. Kate maanpinnalla jarruttaa nopeakasvuisempien rikkakasvien versomista sen lomassa. Hietakirsikan vuodenajoista voi nauttia vielä V-vyöhykkeellä. Keväällä lamohietakirsikan valkeat, runolliset tähtikukat edustavat hanamijuhlaa maan tasolta alkaen.

  • Höyhenpensas ruskaloistossa

    Uusimman lehden Idea pihalle -palstallani mainitun höyhenpensaan (Fothergilla major) syysväritarina jatkuu täällä blogissa. Höyhenpensas on metsäpuutarhatyylinen siro- ja hidaskasvuinen erikoisuus, jonka nimi viittaa kasvin pörhöisiin, kermanvärisiin ja tuoksuviin alkukesän kukkapalleroihin. Sympaattinen pensas kestää jopa V-vyöhykkeellä ja viihtyy hapahkossa maassa auringosta puolivarjoon. Höyhenpensaan syysväripalettiin kuuluvat sekä keltaiset että punaiset sävyt. Kuvissa tunnelmia siitä, miten upeaa punaista

  • Syksyn sävymaailmaa

    Syysvärien aika liikkuu parhaillaan maan eteläosienkin ylitse – joka seudulla omaa tahtiaan. On jälleen mielenkiintoista havainnoida kasvilajien ja -yksilöiden sävymaailmaa, syysvärittäjäkasveja kun voi olla laaja skaala tunnetuimpien värileimuajien lisäksi. Ylimmässä kuvassa varjohiippa (Epimedium), tuo kuivemmankin varjon mainio ja lehtevä maanpeittokasvi, on roosahkojen sulosävyjen kattama. Miellyttävän aromaattinen, monivuotinen yrtti-iiso eli anisiiso (Agastache foeniculum) hohtaa limenkellertävänä lyhtynä.

  • Kukkimista ja kuihtuneisuutta

    Vuodenajan muutos näkyy nyt kesäkukkaistutuksissa mielenkiintoisella tavalla. Toisaalta monet kukat, kuten kuvien kosmoskukat ja jättiverbenat, kukkivat vielä täyttä päätä, mutta mukana on myös kesäkukkakauden päätöksen kauniita sävyjä. Kun ennen mahdollista kanervaistutusten aikaa jättää paikalleen ruskettuvia kukkavarsia sekä repaleterälehtisiä kukkia, voi kokea syksyistä kuihtuneisuuden estetiikkaa. Kesäkukat, esimerkiksi nämä herkän pinkit kosmokset, ovat syyspuolellakin tärkeitä mesilähteitä hyönteisille.

  • Vanhojen narsissien lumoissa

    Vanhoihin narsisseihin on helppo hurahtaa samalla tavalla kuin vanhoihin ruusuihin, pioneihin tai kurjenmiekkoihin. Vanhan ajan narsisseissa viehättävät paitsi kukkien sirous, myös jalostajien tarinat sekä historian havina. 

  • Kasvikirjoja Muumilaaksosta ja muualta

    Millaiset kasvi- tai puutarhakirjat ovat innoittaneet sinua? Salainen puutarha kenties – klassikkotarina, jossa punarinnan näyttämä vanha puutarha ja ystävyys alkavat kukoistaa Englannin lumikelloisissa maisemissa. Tai ehkä jokin tiettyjä kasveja, esimerkiksi pelargoneja, perennoja tai daalioita, läpikäyvä tietoteos, jota selatessa mieli kirjaa istutuslistaa seuraavalle vuodelle. Erityisen hyväntuulinen aihepiirin opus on Hemulin kasvio. Siinä Tove Janssonin tunnelmalliset ja