Kaikki jutut

Mansikka on saanut myyntipöydille seurakseen kesän toisen herkkumarjan, hienoaromisen vadelman. Vadelmalla on tänä vuonna päästy herkuttelemaan hieman normaalikesää myöhemmin. Poiminta on nyt päässyt vauhtiin useimmilla tiloilla ja pääsatokausi ajoittuu Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan elokuun alkupuoliskolle. Kevään hallayöt verottivat vadelmasatoa jonkin verran. Tämän vuoksi kokonaissadosta odotetaan hiukan pienempää kuin viime vuonna, noin 600 000 kiloa.

Farmari Suomen Maatalousnäyttely alkaa huomenna torstaina Mikkelissä. Nelipäiväinen näyttely Mikkelin raviradan alueella on vuoden suurin kotimainen maatalousalan tapahtuma. Pääosissa ovat suomalainen ruoka, maatalouden osaaminen sekä vireä ja elinvoimainen maaseutuyrittäjyys. Näyttelyyn odotetaan 85 000 kävijää. Varsinaisen näyttelyn lisäksi avoinna on 23 retkikohdetta Itä-Suomesta. Farmarin kotieläinosastolla näkee maatilan asukkeja lypsylehmistä alpakoihin ja työnäytöksissä tutustutaan hevosenkengän taontaan sekä

Mansikan pääsatokausi on Suonenjoen seudulla parhaimmillaan. Lämmin ja kostea sää kypsyttää mansikkaa vauhdikkaasti. Kotipakastajien ja säilöjien kannattaa olla viimeistään nyt liikkeellä. Mansikoita on saatavana vielä pari viikkoa, jonka jälkeen tulee mansikkaa sadonajoitusviljelmiltä. Vadelmat kypsyvät mansikkakauden lähetessä loppuaan. Ensimmäiset vadelmat ovat kuluttajien saatavana. Vadelman poiminta on käynnissä ensi ja seuraavalla viikolla. Vadelman pääsato ajoittuu elokuulle. Mansikkaa

Luonnonvaraisen mustikan tulevaisuus on säiden armoilla. Ilmaston lämpenemisen vuoksi mustikan kukinta alkaa entistä aikaisemmin, mikä altistaa kukinnot hallalle. Tänä vuonna mustikkaa riittääkin poimittavaksi vain halloilta säästyneissä metsissä. Pelloilla viljeltevä pensasmustikka on nopeasti yleistynyt. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) keräämien tietojen perusteella on havaittu, että mustikka on kukkinut kolmena vuonna (2000-2002) ja tänä vuonna aikaisemmin kuin 1990-luvun loppuvuosina.Varhainen kukinta

Viljelykasvien nimistö on jo vuosikymmeniä ollut alan ammattilaistenkorvaamattomana apuna. Se tuottaa iloa myös monelle kasveistakiinnostuneelle harrastajalle, vaikka nimiluetteloista koostuvaa kirjaa eivoikaan kutsua varsinaiseksi puutarhakirjaksi. Nyt nimistöstä on julkaistupitkään odotettu, uusi painos. Suomen viljelykasvit on luetteloitu tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja niistä kerrotaan viralliset lajinimet suomeksi ja ruotsiksi. Kasvien sukulaissuhteista saadaan jatkuvasti uutta tietoa, joten osa

Auringonkukat hehkuvat lämpöä ja valoa kurottelivat ne sitten kasvimaan laidalla tai keskellä kukkapenkkiä, johon niiden siemenet ovat talvella lintujen mukana kantautuneet. Harva kukka sytyttää katsojassa yhtä optimistisia ajatuksia. Ehkä juuri siksi moni pieni puutarhurinalku aloittaa kasvatusuransa tästä komeasta, mutta helppohoitoisesta kasvista. Valittavana on niin korkeita kuin matalia lajikkeita, joissa voi olla joko kerrottuja tai yksinkertaisia

Vaikka helteitä ei heinäkuussa tulisikaan, mansikkaa saadaan silti. Viileästä alkukesastä huolimatta pelloilla on kypsynyt normaalikesän veroinen mansikkasato. Poiminta päästiin aloittamaan muutamia viikkoja tavallista myöhemmin, mutta nyt on pääsatokausi käynnissä koko maassa. Myös itsepoiminta ja myynti suoraan tiloilta on täydessä vaihdissa. Oikuttelevat kesäsäät pitkittävät mansikkakauden alkua toista vuotta peräkkäin. Mansikan kypsyminen on tänä vuonna samassa, hiukan

Suomalaiset rakastavat mansikoita ja syövät niitä tuoreeltaan melkoisen määrän. Myös pakastaminen ja säilöminen onnistuu useimmilta. Moni onkin lisännyt kesälomaohjelmaansa käynnin itsepoimintatilalla – itse poimittu mansikka kun tuntuu useimpien suussa maistuvan hiukan muita paremmalta. Talvella on pakasteita sulatellessa mukava muistella kesäpäivää mansikkapellolla. Tänä kesänä tuoreista mansikoista tehdään vuohenjuuston ja broilerin kanssa kevyt salaatti. Kannattaa kokeilla myös

Metsissämme ja puutarhoissamme kypsyy parhaillaan mahdollisia syövän ehkäisijöitä. Marjojen on havaittu useissa koe-eläintutkimuksissa vähentävän kasvainten muodostumista lähinnä paksusuolessa ja ruokatorvessa. Marjojen vaikutus syövän ehkäisemiseen oli esillä viime viikonloppuna Lahdessa pidetyssä kansainvälisessä symposiumissa (Berries in cancer prevention: from experimental findings to humans). Symposiumissa kävi ilmi, että marjoja kulutetaan Suomessa eniten maan pohjois- ja itäosissa, missä paksusuolisyöpää

Vaaralliseksi kasvintuhoojaksi luokitellusta koloradonkuoriaisesta on tämän kesän aikana saatu jo neljä havaintoa. Viimeisimmät koloradonkuoriaishavainnot tehtiin viime viikonloppuna Enossa ja Lappeenrannassa. Osa nyt löydetyistä kuoriaisista on talvehtinut maassa, mikä osoittaa, että Suomeen voi kehittyä pysyvä koloradonkuoriaiskanta. Varsinkin Etelä-Karjalan alueelta kuoriaisia saattaa löytyä lisää. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta korostetaan, että nyt on tärkeää tarkkailla perunakasvustoja. Koloradonkuoriaisen löydöstä on viipymättä

Tappajaetana eli espanjansiruetana on aiheuttanut päänvaivaa monelle puutarhaharrastajalle. Kostea sää on enteillyt runsasta etanakesää, mutta nyt niljakkaiden tuholaisten torjuntaan on löydetty tehokas apu. Uusimpien tutkimuksien mukaan koivusta saatava tisle pysäyttää etanoiden matkan tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen alustavat tutkimukset osoittavat, että etanoiden sekä kotiloiden pääsy viljely- ja

Suonenjoen Mansikkakarnevaalit on yksi Suomen vanhimmista kesätapahtumista. Ensimmäiset karnevaalit järjestettiin vuonna 1970. Vuoden 2004 Mansikkakarnevaalit on järjestyksessään 34. tapahtuma. Mansikkakarnevaalien järjestämisessä on pidetty vain kaksi välivuotta, vuosina 1984 ja 2003. Paikkakunnan ihmisten lisäksi Mansikkakarnevaalit ovat alusta alkaen koonneet mansikanpoimijoita, lomavieraita, kesäasukkaita ja muita karnevaalivieraita ympäri Suomea Suonenjoelle. Viime vuosina on ulkomaalaisten vieraiden osuus lisääntynyt poimijatyövoiman