Kaikki jutut

Tarina kuuluu seuraavasti. Olin nuori postivirkailija Kemissä 1960-luvun lopulla. Kemin postikonttorin alaisuuteen kuului myös autopostitoimisto. Iso linja-auto oli muutettu postitoimistoksi tiskeineen kaikkineen. Henkilökuntaa oli virkailija ja kuljettaja. Lähdimme aamuisin postit ja rahalaukku mukanamme ajamaan Kemistä aikataulun mukaan Kemijoen itäpuolisia pikkuteitä ja palasimme illalla Kemijoen länsipuolta. Matkalla oli lukuisia pysähdyspaikkoja, joissa ilmiset tulivat toimittamaan raha-asioitaan. Pysähdyspaikkojen

Kun navetastakaan ei näy kun luminen katto ja kylkiäisenä puolentoista metrin kinos ovien eteen kertynyttä lunta, kello on vähän yli viisi ja alkaa poikkeuksellisesti hämärtää, on palattava viime vuoden kevääseen. Lohtua tuovat edellisvuoden valokuvat, jotka on otettu puoli kuuden aikaan aamulla. Silloin linnutkin ovat jo kovissa touhuissa ja pöntöt valloitettu. Työ- ja makuuhuoneeni on talon

Edesmenneellä legendaarisella televisiopersoona Niilo Tarvajärvellä oli ohjelma, jonka nimi oli Laatikkoleikki. Sillä hankittiin muistaakseni muun muassa kymmenen Saab-merkkistä autoa poliiseille. Heittolaatikolla ei ole yhtä yleviä päämääriä, mutta alkuhämmästyksen jälkeen kaupunkilainen alkoi ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Muuttaja joutuu aina tekemään useita ilmoituksia eri paikkoihin saadakseen asiat toimimaan. Kun Helsingistä lähtee, ei heti voi luopua sikäläisestä paikallislehdestä.

Leudot säät – ainakin etelärannikolla – saavat versot kohta kasvuun. Vähän ajan päästä seuraavat pienet sipulikukat, ja sitten vähän suuremmat. Moni niistä on herkkuruokaa. Krookukset ja tulppaanit maistuvat jäniksille ja peuroille, siis kauriille, ja viime aikojen kasvavalle kaupunkivitsaukselle kaniineille. Paras suojaus on verkko, joka ulottuu myös maan alle. Verkko voi olla metallista katiska- tai kanaverkkoa,

Ei mun haalari enää kaipaa lankaa ei neulaa. Korjaustyö tehty jo on. Mutta miksi tänne muutin, siihen syykin on, että sais edes joskus katsella talventörröttäjää. Kun menen pesuhuoneen peilin eteen naamaani mä tuijotan. Kyllä se minun on, mut hieman muuttunut.Kaksi poskea punaista sieltä pällistää, enkä toivoa voi enempää. Ennen posket kalmankalpeat on väriä vaihtaneet, ne

Ympäristöä voi piristää suurilla ja pienillä betoniesineillä, jotka on valmistettu koko perheen voimin. Omalle pihalle saadaan hauskoja yksityiskohtia, ja samantien syntyy myös uniikkeja lahjoja. Aloita betoniharrastus helpoilla esineillä, joilla onnistuminen on varmaa. Hiekkarannan kivillä ja puutarhakasvien lehtikuvioilla koristeltu laatta on yksinkertaisuudessaan hyvin kaunis. Jos materiaali innostaa, voi sitten siirtyä kookkaampiin askareisiin kuten ruukkuihin, puutarhapenkkeihin, pöytätasoihin

Sisäkukkien aika alkaa olla juuri nyt.Ne tarvitsevat hellyyttä, huolenpitoa ja mullanvaihtoa, jos sitä ei ole tehty aikoihin. Joku voi nauraa sille vanhalle sanonnalle, että varastettu pistokas kasvaa parhaiten.Se on ihan totta.Äitini teki sitä asuessamme Oulussa. Hän ei varastanut vaan pyysi, saisiko pistokkaan esimerkiksi posliinikukasta. Hän sai. En koskaan unohda sitä koko makuu- ja olohuoneen kiertävää,

Kantohanki, kuutamo ja päivällä aurinko. Mitä muuta hiihtäjä tarvitsee. Vanha navetta on aarreaitta. Sieltä löytyy viehättävää ja käyttökelpoista tavaraa nyt kun alkaa suunnilleen tietää, mitä minnekin on pantu säilytykseen.En vielä edes uskalla ajatella, mitä kaikkea valtavilla tiinuilla voi tehdä. Kaunein kirkkoreki sieltä on lähtenyt käyttöön toisaalle.Potkukelkkakin siellä on ja ottaisin sen ulos heti, jos pääsisin

Lähes aina, kun joku tuttu saa lahjaksi orkidean, soi puhelin. ”Mitä tehdä, ettei se kuole?” Koska orkideoja on monenlaisia, riippuvat hoito-ohjeet tietysti lajista. Jotkut lajit kasvavat puissa, jotkut maassa. Yleinen käsitys, että orkideat pitäisivät siitä, että niiden juuret likoavat vedessä, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ilman kosteus ja vedessä seisominen ovat kaksi eri asiaa, minkä voi

Huvitus on ihan pellon perällä, sen vieressä Keltakaneli, Antonovka, Punakaneli, Sokeriminon, Grenman ja kaikkein lähimpänä taloa Kirsikka Veljenpoikani tekemä kartta on kirjattu 14.10.2008. Hän sai koulusta lomaa omenapuiden istutukseen. Eikä työ mennyt hukkaan. Taimia oli yli kymmenen. Jännityksellä ajattelen toukokuuta, jolloin ne saattaisivat puhjeta kukkaan. Kyllä ne sen tekevät. Yksi kantoi jo hedelmää syksyllä istutettaessa.Puut

Lähipostin kassalla katse kiinnittyy kukkamerkkeihin. Postimerkkejä koristaa kaunis pionin kuva, jotenkin on tutun oloinen… no niinpä! Upea kuva on Vesa Koivun ottama. Eikä siinä kaikki: samaan sarjaan kuuluu muutama pioniaiheinen postikortti, kirjekuori ja jopa kirjepaperiarkki. Vanhanajan kirjeet ovat jo lähes vaipuneet unholaan, mutta nyt on niin hyvä syy kirjoittaa oikea kirje kuin vain voi olla.

Kyllä täällä emäntä hyväksyy ikkunalaudoille ja verannalle tekokukatkin, mutta omaan makuun ne eivät käy.Viime kesän pelargoniat ovat olleet säilytyksessä kafferissa.Mikä kafferi on?Se tulee luultavasti Pohjanmaalta, koska äitini, joka kurkkasi kaappiin, tiesi heti, mistä on kysymys – kylmähuoneesta. Jääkaappien ja pakastimien aikana, ihmettelin, että mitä sinne laittaisin? Vaatehuoneen, kellariksi tilalle kylmiökaapin?Syksyllä, kun laitoin sisäkukkia talvehtimaan, tajusin,