Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Luonnonyrtit uhkaa joutua uuselintarvikkeiksi

    Uuselintarvikeasetus vuodelta 1997 hankaloittaa luonnonyrttien kaupallista elintarvikekäyttöä Voimassa olevan uuselintarvikeasetuksen mukaan kasveilla on oltava kaupallista elintarvikekäyttöhistoriaa ennen vuotta 1997 Suomessa tai muualla EU-maissa, muussa tapauksessa niille on haettava uuselintarvikelupa. Vuonna 1997 voimaan tullutta uuselintarvikeasetusta ei ole luonnontuotealalla noteerattu riittävällä tarkkuudella eikä viranomaispuolella ole tunnettu luonnontuotealan kaupallisen merkityksen laajuutta ja aiheeseen liittyviä tiedotustarpeita. – Helsingin yliopiston

  • Luonnonmarjojen poimintaa nyt ja ennen

    Tämän sivuston Uutiset-palstalla on 5.2.2013 päivätty juttu otsikolla ”Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan pelisääntöjä”, missä ilmaistaan tarve saada lähinnä ulkomaisille poimijoille koulutuksen kautta paremmat tiedot ja ohjeet jokamiehenoikeuksien perusteella tapahtuvaan luonnonmarjapoimintaan. Pieniä kahnauksiahan on esiintynyt jonkin verran, kun ulkomaalaisia on ilmaantunut paikallisten asukkaiden tutuille marjamaille. Vaikka metsissä pyöriikin vuosittain muutamia tuhansia lähinnä thaimaalaisia, maastoon jää edelleen valtavasti

  • Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan yhteisiä pelisääntöjä

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja luonnonmarja-alan toimijoiden välisessä keskustelutilaisuudessa nousivat esille järjestetyn marjanpoiminnan pelisäännöt ja jokamiehenoikeuksien tulkinta. Suomalaiset keräävät vain pienen osan metsiemme marjasadosta, joten ulkomaisten poimijoiden apu on ollut erittäin tervetullutta. Ulkomailta Suomeen kutsuttujen marjanpoimijoiden ja paikallisten poimijoiden välillä on kuitenkin ollut joitain yhteentörmäyksiä, joten yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Suomen metsien marjasato voi vuosittain

  • Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan yhteisiä pelisääntöjä

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja luonnonmarja-alan toimijoiden välisessä keskustelutilaisuudessa nousivat esille järjestetyn marjanpoiminnan pelisäännöt ja jokamiehenoikeuksien tulkinta. Suomalaiset keräävät vain pienen osan metsiemme marjasadosta, joten ulkomaisten poimijoiden apu on ollut erittäin tervetullutta. Ulkomailta Suomeen kutsuttujen marjanpoimijoiden ja paikallisten poimijoiden välillä on kuitenkin ollut joitain yhteentörmäyksiä, joten yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Suomen metsien marjasato voi vuosittain

  • Urpiainen pihabongauksen runsain laji

    BirdLife Suomen viime viikonloppuna järjestämässä kahdeksannessa pihabongauksessa havaittiin 95 lintulajia. Keskimääräisen pihan lajimäärä oli 8 lajia. Runsain laji oli yllättäen urpiainen. Alustavien tulosten mukaan peräti joka kuudes havaittu lintu oli urpiainen, vaikka useimpina talvina se ei ole ollut kymmenen runsaimman lajin joukossa. BirdLife Suomen nettisivuilla mainitaan, että urpiainen on oppinut käymään ruokintapaikoilla vasta runsaat parikymmentä

  • Biolan valittiin Weconomy Startiin

    Luonnonmukaisiin puutarhan viljelyratkaisuihin ja ekologiseen sanitaatioon erikoistunut Biolan Oy on valittu ensimmäisten joukossa mukaan suomalaisille yrityksille suunnattuun innovaatio-ohjelmaan Weconomy Startiin. Weconomy Start on uusi globaali innovaatio-ohjelma, jonka Suomen World Vision tuottaa yhdessä Aalto-yliopiston ja Finpron kanssa. Ohjelma vie suomalaiset yritykset kehitysmaiden köyhiin yhteisöihin kehittämään ja testaamaan liikeideoita yhdessä loppukäyttäjien, vähävaraisten ihmisten kanssa. Tavoitteena on liiketoiminta,

  • Biolan valittiin Weconomy Startiin

    Luonnonmukaisiin puutarhan viljelyratkaisuihin ja ekologiseen sanitaatioon erikoistunut Biolan Oy on valittu ensimmäisten joukossa mukaan suomalaisille yrityksille suunnattuun innovaatio-ohjelmaan Weconomy Startiin. Weconomy Start on uusi globaali innovaatio-ohjelma, jonka Suomen World Vision tuottaa yhdessä Aalto-yliopiston ja Finpron kanssa. Ohjelma vie suomalaiset yritykset kehitysmaiden köyhiin yhteisöihin kehittämään ja testaamaan liikeideoita yhdessä loppukäyttäjien, vähävaraisten ihmisten kanssa. Tavoitteena on liiketoiminta,

  • Luomuinstituutin johtajaksi Pirjo Siiskonen

    Luomuinstituutin johtajaksi on valittu 1. helmikuuta alkaen professori Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus perustivat Luomuinstituutin 2.11.2012 ja sen koordinaatioyksikkö on Mikkelissä. Luomuinstituutin johtajan työsuhde on määräaikainen vuoden 2016 loppuun ja johtaja työskentelee Mikkelissä. Luomuinstituutin johtajan työnantajana toimii Helsingin yliopisto. Johtajan tehtävänä on toimia ohjausryhmän esittelijänä, raportoida Luomuinstituutin toiminnasta

  • Luomuinstituutin johtajaksi Pirjo Siiskonen

    Luomuinstituutin johtajaksi on valittu 1. helmikuuta alkaen professori Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus perustivat Luomuinstituutin 2.11.2012 ja sen koordinaatioyksikkö on Mikkelissä. Luomuinstituutin johtajan työsuhde on määräaikainen vuoden 2016 loppuun ja johtaja työskentelee Mikkelissä. Luomuinstituutin johtajan työnantajana toimii Helsingin yliopisto. Johtajan tehtävänä on toimia ohjausryhmän esittelijänä, raportoida Luomuinstituutin toiminnasta

  • Revontuliatsalea kukkii ennen lehtien puhkeamista

    Atsaleat kuuluvat alppiruusujen kanssa Rhododendron-sukuun, joka on kasvikunnan suurimpia sukuja. Sen lähes tuhannesta lajista atsaleoita on noin 160 lajia, joista suurin osa on kesävihantia, eli nämä kasvit pudottavat lehtensä talven ajaksi. Keväällä lehdet eivät ehdi puhjeta, kun atsaleat ovat jo peittyneet koristeelliseen kukintaan. Kesävihannat atsalealajit on kotoisin pääasiassa Pohjois-Amerikan vuoristoalueilta. Sikäläisessä ilmastossa niiden on havaittu

  • Itsekasteleva yrttiruukku Plastexilta

    Plastexin itsekasteleva Yrttiruukku on ratkaisu tuoreiden ruukkuyrttien säilyttämiseen ja kasvattamiseen kotona, mökillä tai vaikkapa toimistolla, kertoo Juha Terho Oy Plastex Ab:ltä.
 – Tyylikäs valkoinen ruukku toimii vesisäiliönä, jossa kelluu yrttejä kannatteleva lautta. Yrttiruukku toimii vesiviljelyn periaatteiden mukaisesti: näppärän lautan ansiosta vain kasvien juuret ovat kosketuksissa veteen ja saavat aina sopivan määrän vettä käytettäväkseen, selvittää Terho.

  • Itsekasteleva yrttiruukku Plastexilta

    Plastexin itsekasteleva Yrttiruukku on ratkaisu tuoreiden ruukkuyrttien säilyttämiseen ja kasvattamiseen kotona, mökillä tai vaikkapa toimistolla, kertoo Juha Terho Oy Plastex Ab:ltä. – Tyylikäs valkoinen ruukku toimii vesisäiliönä, jossa kelluu yrttejä kannatteleva lautta. Yrttiruukku toimii vesiviljelyn periaatteiden mukaisesti: näppärän lautan ansiosta vain kasvien juuret ovat kosketuksissa veteen ja saavat aina sopivan määrän vettä käytettäväkseen, selvittää Terho.