Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke II

Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan

  • Kurjenpolvia

    Nyt on käsillä kurjenpolvien paras kukinta-aika. Valtavasta lajikirjosta on puutarhassani edustettuna vain murto-osa, tässä niiden kukintaa:

  • Alppiruusujen aikaan

    Alkukesä on alppiruusujen aikaa. Puutarhassani eivät tänä vuonna kuki kaikki lajikkeet, toiset pitävät välivuotta edellisen vuoden runsaan kukinnan jälkeen. Alppiruusuissa on jotain todella kiehtovaa. Ne ovat samalla todella vaatimattomia ja ylitsepursuavan mahtailevia. Näihinkin saattaa syntyä pieni keräilyvimma…

  • Nuppuja ja alkuja

    Lupaus kevään ja kesän kukkaloistosta ja lämmöstä löytyy puutarhasta, kun kumartuu tarkastelemaan kasveja lähemmin.

  • Sipulikukkia puutarhassa

    Ensimmäiset sipulikukat kukkivat puutarhassani. Näiden pitäisi olla kultasahrameita, lajike ’Zwanenburg Bronze’, mutta ulkomuoto ei ihan vastaa lajiketta. Vaikka en välitäkään keltaisesta väristä omalla pihalla, on se näin alkukeväästä oikein mukava katsella. Kirjopikarililjat ovat jo aika pitkällä… …samoin kuin parvitulppaanit… …ja ukkolaukat. Huvimajan takana kukkivat ’Miss Vain’ -krookukset. AURINKOISIA KEVÄTPÄIVIÄ!

  • Kanervat kevätkuntoon

    Istutin viime vuonna maahan ´Garden Girls´ -kanervia (Calluna), joita myydään yleensä syksyn kausikasveina. Toiveenani on saada niistä monivuotinen ilo puutarhaan. Hankin kanervat heti niiden tultua kauppoihin alkusyksyllä. Kastelin niitä hyvin istutuksen jälkeen ja myöhemminkin syksyllä, jotta ne saivat ikivihreille kasveille tärkeät vesivarastot täyteen kevättalvea varten. Hangen alta paljastuneista harmaantuneista pehkoista tuli leikkaamalla hyvän muotoisia ja

  • Kevään edistymistä

    Huvimajan seinustalla kasvavassa pienessä koivuntaimessa on ensimmäinen lehti! Helmipensaan silmut ovat jo kovin pulleita. Tässä puolestaan on ’Halkis’-kurjenmiekan piippoja (Iris reticulata) pikkujasmikkeen tyvellä. Tarhakylmänkukissa (Pulsatilla vulgaris) on karvaisia alkuja! Ja yhdessä penkissä puskevat raikkaan vihreää lehteä isoidänunikon (Papaver pseudo-orientale) siementaimet.

  • Merkkejä keväästä

    On helmikuun 24. päivä ja ulkona varjossa on 7,7 astetta lämmintä. Puutarhassa on runsaasti elämää. Harmaakurjenpolvi ’Purple Pillow’ (Geranium cinereum) on ruvennut tekemään uusia lehtiä. Helmililjan (Muscari) versoja työntyy esiin mullasta. Tulppaanin punaisia piippoja pilkistää esiin siellä täällä. Kultasahrami ’Zwanenburg Bronze’ (Crocus chrysanthus) on vahvasti sitä mieltä, että nyt on kevät. Sääennusteet lupaavat lauhan sään

  • Talvinen puutarha

    -17 astetta. Kaunis, aurinkoinen päivä. Pakkasukko on koristellut puutarhan jääkiteillä, jotka kimaltelevat auringonsäteiden osuessa niihin.

  • Talvi

    -19,5 oli lukema mittarissa, kun lähdin töihin aamulla puoli kahdeksalta. Lunta on satanut viikonlopun aikana ohut kerros, sitä on maassa ehkä pari kolme senttiä. Säätiedot lupaavat samanlaista keliä koko loppuviikoksi. Torstain ja perjantain välinen yö näyttäisi olevan täälläpäin kaikkein kylmin tähän mennessä, -21 astetta. Oma mielialani koheni heti, kun maahan satoi valkea lumipeite. Nyt on

  • Kotipihan ruusuja, osa 2

    Pienessä rosariossani kukkii heinä-elokuussa tämä ihastuttava teehybridiruusu ’Kronborg’. Nämä olivat hankintahetkellä todella huonokuntoisia rönttejä, mutta reipastuivat päästyään maahan kasvamaan. Takana on yksi talvi ja se sujui ongelmitta. Toivotaan samaa tälle vuodelle. ’Kronborgien’ naapurina ovat nämä pinkit kukkatötteröt. Ne kuuluvat ’Baronesse’ -ryhmäruusuille. Nekin ovat talvehtineet rosariossa vasta yhden talven yli. Viereisessä, hieman huonolla hoidolla olleessa penkissä

  • Kotipihan ruusuja, osa 1

    Viihdytän itseäni ja ruokin koko ajan kasvavaa puutarhakuumetta selailemalla kesäisiä puutarhakuvia tietokoneelta. Kokosin puutarhani suloiset ruusut tähän, otetaan toinen puoli sitten kakkososassa. Tornionlaaksonruusu on yksi ehdottomia lemppareitani. Sen kukat ovat pienet ja tiuhaan kerrannaiset, kuin kiinanpionin kukka minikoossa. Tornionlaaksonruusu kukkii jo kesäkuun puolivälin tienoilla eikä se ole turhan kranttu kasvupaikan tai maaperän suhteen. Pensaasta kasvaa

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä