Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke II

Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan

  • Tuokiokuva toukokuulta

    Ilta-aurinko valaisee vastustamattomasti kevätkaihonkukat ja vastapuhjenneen vihreät lehdet vanhalla haudalla. Kaihonkukanvarret vaeltelevat villiintyneen kasvillisuuden lomassa, ja sieltä täältä pistää esiin uskomattoman asuurinsinisiä kukkia.

  • Metsäalppikellon kukintaa

    Alppiruusun katveessa on kukintansa aloittanut viimevuotinen hankinta metsäalppikello ’Spring Symphony’ (Soldanella montana). Latinankielinen nimi viittaa sen alkuperäiseen kasvuympäristöön vuoristoon, mutta viihtyy se täällä tasamaallakin erinomaisesti, kunhan sen istuttaa katveiseen paikkaan. Lehdet ovat ainavihreät ja kukkavarret kohoavat 10-15 senttiä maanmyötäisen lehdiston yläpuolelle. ILOISTA TOUKOKUUTA!

  • Sadepäivän ilta

    Eilen nautiskeltiin auringonpaisteesta ja tänään saatiin kaivattua sadetta. Illan kruunasi upea usva, joka nousi pelloilta ja ojasta. Hiukset kastuivat hetkessä, kun hiippailin pihamaalla kuvaamassa. Ilma on hapekasta ja tuoksu niin ihana, että sitä pitää nuuhkia silmät kiinni.

  • Lunta nurmikolla? Ei vaan posliinihyasintteja

      Keväisen vihreälle nurmelle levittäytynyt posliinihyasinttikasvusto tuo mieleen pienen nietoksen, varsinkin kauempaa katsottuna, kun terälehtien siniviirut eivät näy niin hyvin. Onpa joukossa myös kokonaan albiinoja kasveja. Posliinihyasintinkukat näyttävät siltä, kuin japanilainen kalligrafi olisi käynyt pyyhkäisemässä niihin ohuet raidat heleällä sinivärillä. Kyseessä on aikainen pikkusipulikasvi (Puschkinia scilloides), kukkiihan se jo melko pian lumikellojen jälkeen.

  • Salavan pääsiäisvärit

          Korallisalavan (Salix alba var. vitellina ´Britzensis´) pistokkaat ovat heräilemässä kasvuun lämpimällä parvekkeella. Värit ovat upeat, kun lehdet eivät vielä peitä salavan nuorten varsien syvää keltaisuutta. Lehtisilmujen keväänvihreys antaa kontrastia kuoren värille. Silmujen reunat myös punertavat voimakkaasti. Kuin pisteenä i:n päälle korallisalavan versonpäissä kuori on hätkähdyttävän oranssi. Ei ollenkaan ihme, että tällaisilla väreillä

  • Sinivuokkoja odotellessa

    Jo reilu viikko sitten innokkaasti kevättä odottava ystävä ja kollega Sysmästä lähetti minulle voitonriemuisen viestin kännykällään: ensimmäiset sinivuokon nuput olivat löytyneet ja mukana oli kuvakin todisteena pehmeistä, kauniista nupuista. Kieltämättä hieman kateellisena kuvaa katselin, sillä samaista ihanuutta joudun täällä Pirkanmaan ja Pohjanmaan rajalla Killinkoskella vielä odottelemaan useimmiten huhtikuun lopulle asti. Lumet ovat onneksi jo sulamassa

  • Maaliskuu maata näyttää

    Juovan penkka näyttää vielä kuivuneiden heinien peittämältä elottomalta massalta. Lähempi tarkastelu osoittaa, että kevättä tehdään jo täydellä tohinalla. Vesirajasta esiin työntyvät keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) lehdet. Pihan puolella vanha viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on ajoissa, kuten aina. Puutarhurikin tarttui tänään puutarhaharavaan ja kävi vanhan umpeen kasvaneen nurmikkoalueen kimppuun. Savinen maa oli vielä hiukan jäässä eikä istutuskuoppien lapioiminen toki olekaan

  • Puuterilunta

    Viimeinen virallinen talvikuukausi on startattu lumen kuorruttamassa maisemassa. Viime yön aikana satoi viitisentoista senttiä lunta, joten hyötyliikunnan täyteinen sunnuntai on vietetty. 27 päivää kevääseen! 😉

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä