Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan
Viimeinen virallinen talvikuukausi on startattu lumen kuorruttamassa maisemassa. Viime yön aikana satoi viitisentoista senttiä lunta, joten hyötyliikunnan täyteinen sunnuntai on vietetty. 27 päivää kevääseen! 😉
Nyt on käsillä kurjenpolvien paras kukinta-aika. Valtavasta lajikirjosta on puutarhassani edustettuna vain murto-osa, tässä niiden kukintaa:
Alkukesä on alppiruusujen aikaa. Puutarhassani eivät tänä vuonna kuki kaikki lajikkeet, toiset pitävät välivuotta edellisen vuoden runsaan kukinnan jälkeen. Alppiruusuissa on jotain todella kiehtovaa. Ne ovat samalla todella vaatimattomia ja ylitsepursuavan mahtailevia. Näihinkin saattaa syntyä pieni keräilyvimma…
Näiden suloisten sinivuokkojen kera toivotan aurinkoisia pääsiäispäiviä kaikille blogin lukijoille!
Lupaus kevään ja kesän kukkaloistosta ja lämmöstä löytyy puutarhasta, kun kumartuu tarkastelemaan kasveja lähemmin.
Ensimmäiset sipulikukat kukkivat puutarhassani. Näiden pitäisi olla kultasahrameita, lajike ’Zwanenburg Bronze’, mutta ulkomuoto ei ihan vastaa lajiketta. Vaikka en välitäkään keltaisesta väristä omalla pihalla, on se näin alkukeväästä oikein mukava katsella. Kirjopikarililjat ovat jo aika pitkällä… …samoin kuin parvitulppaanit… …ja ukkolaukat. Huvimajan takana kukkivat ’Miss Vain’ -krookukset. AURINKOISIA KEVÄTPÄIVIÄ!
Istutin viime vuonna maahan ´Garden Girls´ -kanervia (Calluna), joita myydään yleensä syksyn kausikasveina. Toiveenani on saada niistä monivuotinen ilo puutarhaan. Hankin kanervat heti niiden tultua kauppoihin alkusyksyllä. Kastelin niitä hyvin istutuksen jälkeen ja myöhemminkin syksyllä, jotta ne saivat ikivihreille kasveille tärkeät vesivarastot täyteen kevättalvea varten. Hangen alta paljastuneista harmaantuneista pehkoista tuli leikkaamalla hyvän muotoisia ja
Huvimajan seinustalla kasvavassa pienessä koivuntaimessa on ensimmäinen lehti! Helmipensaan silmut ovat jo kovin pulleita. Tässä puolestaan on ’Halkis’-kurjenmiekan piippoja (Iris reticulata) pikkujasmikkeen tyvellä. Tarhakylmänkukissa (Pulsatilla vulgaris) on karvaisia alkuja! Ja yhdessä penkissä puskevat raikkaan vihreää lehteä isoidänunikon (Papaver pseudo-orientale) siementaimet.
On helmikuun 24. päivä ja ulkona varjossa on 7,7 astetta lämmintä. Puutarhassa on runsaasti elämää. Harmaakurjenpolvi ’Purple Pillow’ (Geranium cinereum) on ruvennut tekemään uusia lehtiä. Helmililjan (Muscari) versoja työntyy esiin mullasta. Tulppaanin punaisia piippoja pilkistää esiin siellä täällä. Kultasahrami ’Zwanenburg Bronze’ (Crocus chrysanthus) on vahvasti sitä mieltä, että nyt on kevät. Sääennusteet lupaavat lauhan sään
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.
