Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke II

Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan

  • Punaista syksyä maantasalta alkaen

    Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. ’Depressa’) on hieno maaruskan lähde, kun ajatellaan puutarhan syysvärien kerroksellisuutta. Sen sirot, punaruskaiset lehdet liekittävät aurinkoisia ja läpäisevämaaperäisiä kasvupaikkoja. Hietakirsikan versosto suikertaa yleensä noin metrin levyisellä alalla. Kate maanpinnalla jarruttaa nopeakasvuisempien rikkakasvien versomista sen lomassa. Hietakirsikan vuodenajoista voi nauttia vielä V-vyöhykkeellä. Keväällä lamohietakirsikan valkeat, runolliset tähtikukat edustavat hanamijuhlaa maan tasolta alkaen.

  • Höyhenpensas ruskaloistossa

    Uusimman lehden Idea pihalle -palstallani mainitun höyhenpensaan (Fothergilla major) syysväritarina jatkuu täällä blogissa. Höyhenpensas on metsäpuutarhatyylinen siro- ja hidaskasvuinen erikoisuus, jonka nimi viittaa kasvin pörhöisiin, kermanvärisiin ja tuoksuviin alkukesän kukkapalleroihin. Sympaattinen pensas kestää jopa V-vyöhykkeellä ja viihtyy hapahkossa maassa auringosta puolivarjoon. Höyhenpensaan syysväripalettiin kuuluvat sekä keltaiset että punaiset sävyt. Kuvissa tunnelmia siitä, miten upeaa punaista

  • Syksyn sävymaailmaa

    Syysvärien aika liikkuu parhaillaan maan eteläosienkin ylitse – joka seudulla omaa tahtiaan. On jälleen mielenkiintoista havainnoida kasvilajien ja -yksilöiden sävymaailmaa, syysvärittäjäkasveja kun voi olla laaja skaala tunnetuimpien värileimuajien lisäksi. Ylimmässä kuvassa varjohiippa (Epimedium), tuo kuivemmankin varjon mainio ja lehtevä maanpeittokasvi, on roosahkojen sulosävyjen kattama. Miellyttävän aromaattinen, monivuotinen yrtti-iiso eli anisiiso (Agastache foeniculum) hohtaa limenkellertävänä lyhtynä.

  • Maksaruohojen roosanpunaa

    Syysaurinko valaisee kookkaiden maksaruohojen laakeat kukinnot tunnelmallisesti. Lempeitä värinyansseja lisää se, että kukintojen roosansävyt vaihtelevat kukintavaiheen mukaan. Nämä korkeammat (~50 cm), mukavanmuotoisia pensaita muodostavat iso/komea/syysmaksaruohot (Sedum/Hylotelephium) lukeutuvat hyönteismyönteisiin myöhäänkukkijoihin. Kuivatakin kukintoja voi ja ympätä niitä syksyn leikkokukkakimppuihin. Lajikkeita ja kukintosävyjä on runsaasti, sillä näistä maksaruohoista kehkeytyi niittymäisten perennojen buumin myötä muotikasveja. ’Matrona’ -lajikkeen tummempi varsisto

  • Lumipalloja helteellä

    Ihastellaanpa lisää hortensioiden näihin aikoihin kukkivaa maailmaa. Aiemmassa blogipostauksessani käsitellyn kuutamohortensian lisäksi myös pallohortensian (Hydrangea arborescens) kukintomeri saa näet hieraisemaan silmiään. Sen kukinnot kehittyvät saman vuoden versoihin. Kyseessä on siis melkoinen vuosittainen saavutus, jota edesautetaan huolehtimalla pallohortensian kasvupaikan ravinteikkuudesta. Valkeiden hortensiankukintojen sävyssä on mielenkiintoinen ominaisuus, jonka ansiosta ne hohtavat lyhtymäisesti syyskesän hämärtyvissä illoissa. Muodoltaan pallohortensiankukinnot

  • Elokuinen marja-arvoitus

    Elokuinen puutarhavisakysymys: Minkä kasvin ovat nämä pirteän väriset marjat? Ja vastaus on: tuoksuköynnöskuusaman (Lonicera caprifolium), tuon nostalgisen tuoksukasvin, joka kukkii alkukesästä ihanin kermanvaalein kukinnoin. Marjat voivat koristaa köynnöstä vielä lehtienkin lakastuttua. Tuoksuköynnöskuusama viihtyy hyvässä puutarhamaassa, auringossa tai kevyessä varjossa. Köynnös on kuitenkin sitkeä ja saattaa kukoistaa vanhoillakin asuinsijoilla esimerkiksi happamammassa maaperässä. Tuoksuköynnöskuusama kiertyy luontaisesti tukea

  • Perhosten elokuu

    Loppukesällä tulevat kukkaan monet loistavat perhoskasvit, kuten keltakaunokki (Centaurea macrocephala). Nyt on liikkeellä paljon perhosia ja ne hyötyvät yltäkylläisestä mesibaarista. Kukinnan jälkeen tulevat siemenet ja monena talvena olen ihaillut tiklejä, jotka tulevat syömään siemeniä tästä ja muistakin ohdakkeen tyylisistä kasveista. Seuraava ihana keltainen on sitruunaperhonen. Harmaakäenkukan (Lychnis coronaria) etu on pitkä kukinta-aika; uusia kukkia avautuu

  • Kuutamohortensian hohdetta

    Kuutamohortensia (Hydrangea paniculata ’Praecox’) puhkeaa kukkaan jo heinäkuussa. Runollisen osuvasti nimetyn kasvin kuunvalkeat kukinnot hohtavat runsaan lehdistön lomasta. Täydessä kukassa oleva kuutamohortensiapensas on herkällä tavalla hieno katseenvangitsija. Lisäksi se vehreyttää puutarhatilaa jopa yli parimetrisillä kasvustoillaan. Valkovihreä kokonaisvaikutelma on kuitenkin keveä ja japanilaistyyppinen. Pitsimäisten perhoskukintojen väri muuttuu syksymmällä punertavaksi, kuten myös tutulla, myöhemmin kukkivalla syyshortensialla. Lehtiin

  • Valoa päivänkakkaraniityltä

    Päivänkakkaraniitty on upean valoinen näky. Kasvissa on luonnonkukan charmia, ja monelle se onkin yksi kesän rakkaimmista kukkamerkeistä. Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on niittyinen ”kansalliskukkamme”, sillä se ilahduttaa koko Suomessa. Se on valittu Keski-Suomen maakuntakukaksi. Kakkarakasvustoja kannattaa vaalia, jos sellaisia lähitienoolla tietää, tai sitten kylvää uusia. Kasvi leviää siemenistä hyvin. Kasvupaikaksi sopii laihahko ja kuivahko maa auringossa.

  • Kesän ihania pinkinsävyjä

    Kukkivat ruusuorapihlajapuut (Crataegus x media) ilahduttavat nyt kesäkuussa superkerrannaisella kukkamassallaan, jolle tummanvihreät lehdet luovat tyylikkään kontrastin. Ruusuorapihlaja kannattaa istuttaa suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Paahdettakin tämä ihanuus kestää. Ruusuorapihlaja varttuu korkeimmillaan noin nelimetriseksi puuksi tai pensaaksi. Yleisin lajike on alunperin englantilainen ’Paul’s Scarlet’. Viehättävä tuoksuvatukka (Rubus odoratus) edustaa herkän yksinkertaisterälehtistä vaaleaa pinkkiä. Pensas viihtyy parhaiten kosteuttapidättävässä

  • Omenankukat vuorossa kukkajuhlassa

      Alkukesän kukkapuujuhla on edennyt omenankukkiin, ja puidenystävän onkin seuraavaksi aika retkeillä omenapuiden katveeseen. Kukkapilviä on avautumassa niin hyötytarhoissa kuin koristeistutuksissa, vaikkapa valmistujaisjuhliakin kehystämään. Kyseessä on japanilaisille tärkeän hanamijuhlan eli kirsikankukinnanihailun kaltainen ajanjakso. Silloin varataan aikaa läsnäololle puiden kukkimishetkien ihmeellisyyttä kokemassa. Hedelmätarhojen omenapuissa näkyvät valkean ja vaaleanpunaisen herkät, jäätelöannosmaiset yhdistelmät. Koristeomenoissa on sävyjä esimerkiksi tummasta

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä