Kaikki jutut

Eurassa toimiva Biolan Oy käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uusia käsittelytapoja ja hyötykäyttömuotoja saasteettomille eloperäisille jätemateriaaleille. Kehitystyötä toteuttamaan Biolan Oy on perustanut erillisen yhtiön Novagro Oy:n. Yhtiölle on tänä syksynä valmistumassa eloperäisten jätteiden käsittelytekniikan kehittämiseen keskittyvä koelaitos Köyliön Hallavaaraan. Laitosinvestoinnin kustannus on noin kaksi miljoonaa euroa. – Tavoitteenamme on etsiä eloperäiselle jätteelle

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton virittämänä on ollut kisa Suomen suurimmasta omenasta. Suurimman omenan kasvattajina kunnostautuivat Anita ja Esa Eela, joiden tuntematonta lajiketta oleva puu tuotti 471 gramman omenan. Omenan halkaisija oli 110 millimetriä. Kisassa toiseksi tuli Carola ja Ulf Weckströmin kasvattama omena. Tällä helsinkiläisellä omenalla oli painoa 448 grammaa. Kolmanneksi tuli anjalankoskelaisen Helena Tirkkosen Antonovka-omena,

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt ruokaperunatuotannon Vuodenlaatutuottajaksi Jaakkolan perunatilan Kristiinankaupungista. ARVO ja TIINAJAAKKOLAN omistama tila on perheyritys, joka viljelee ja pakkaaruokaperunaa. Yrityksen nimi on keväästä 2003 lähtien ollut JaakkolaPotatofarm Oy. Huomionosoitus julkistettiin tiistaina yhdistyksenjärjestämässä Perunantuottajien seminaarissa Nokialla. Yritys aloitti perunantuotannon vuonna 1988. Vuonna 1995 Jaakkolatpäättivät valita omaksi kilpailutekijäkseen laadun. Yrityksenlaatujärjestelmä sertifioitiin vuonna 1997 ensimmäisten maatilayritystenjoukossa.

Vuoden 2003 luomukaupoiksi on valittu pienten kauppojen sarjassa K-MarketKaisaniemi Helsingistä, keskikokoisten sarjassa K-Supermarket HämeensaariHämeenlinnasta ja isojen kauppojen sarjassa Citymarket Jumbo Vantaalta.Kunniamaininnan aktiivisesta luomulihamyynnin kehittämisestä saivatK-Supermarket Jättijako Vantaalta ja Citymarket Salo Salosta sekäerinomaisesta luomuhevi-osastosta K-Supermarket Hertta Helsingistä. Finalistien arvioinneissa tarkasteltiin luomutuotteiden myyntiä ja senkehitystä, seurantatietojen hyväksikäyttöä, tehtyjä toimenpiteitäluomumyynnin edistämiseksi, henkilökunnan valmennusta, suunnitelmialuomumyynnin kehittämiseksi sekä luomutuotteiden esillepanoa

Ympäristötuen ehtoihin pohjautuva ympäristölaatumerkki parantaisikotimaisen viljan kilpailukykyä, ja siitä voitaisiin maksaa laatulisää sekäkotimaan markkinoilla että jatkossa myös viennissä, ehdottaa viljaavälittävän Yrittäjien Maatalous Oy:n toimitusjohtaja JUSSI PIETILÄ.Toimitusjohtaja OLAVI KUUSELA RavintoRaisiosta ei lämpene ajatukselleuusista tukimääräyksistä, ja epäilee uuden merkin todellista tuottoaelintarvikeketjulle. Molemmat puhuivat tiistaina Pellervo-instituutinjärjestämässä Vilja-alan tulevaisuusseminaarissa Espoossa. Ympäristölaatu olisi Pietilän mielestä vastaisku EU-tukipolitiikanvaikutuksille, jotka ovat hänen

Hunajapäivien yleisön suosikki ja Vuoden 2003 Paras Hunaja on kotkalaisenOSMO PEHKOSEN hunaja, joka voitti kiteytyneiden hunajien sarjan. VuodenParas Lajihunaja -tittelin sai hillahunaja, jonka oli tuottanut AAPPO VALOSaariselältä. Toisena oli oululaisen AINO SUKASEN mesimarjahunaja jakolmantena apilahunaja hammaslahtelaiselta AUVO JESKASELTA. ParhaanJuoksevan Hunajan oli tuottanut MIRJA KÄKELÄ Parkanosta. Viidestoista Hunajapäivä Tampereen Sampolassa vetipaikalle 200 mehiläishoitajaa ja 2 600-päisen

Monipuolisista raaka-aineista valmistetut kotimaiset tilaviinit kilpailevatlaatunsa puolesta jo perinteisten rypäleviinien kanssa. Esimerkiksiviherherukasta ja variksenmarjasta syntyy hienoja ruokaviinejä.Jälkiruokaviineissä hurmaavat muun muassa uuniomena ja mustaviinimarja. – Kehitys on ollut huimaa, kehuu helsinkiläisen Ravintola Nokankeittiöpäällikkö MARKUS MAULAVIRTA. Kotimaiseen ruokaan erikoistuneessaNokassa keskustellaan myös tilaviinien mahdollisuuksista ravintolassa. –Paikalliset erikoisuudet kiinnostavat etenkin keskieurooppalaisiamatkailijoita. Tilaviinit sopisivat seikkailunhaluisille turisteille,ennustaa Maulavirta. Tilaviinejä kohta kymmenen

Nykyaikaisessa kasvihuoneviljelyssä kasvualustan ravinnepitoisuuksia tutkitaan yleisesti maa- ja puristenesteanalyysien avulla, mutta kasvien lehtien, hedelmien, kukkien, varsien ja juurien tutkiminen on yleistä vain alan tutkimuslaitoksissa ja käytännön koeviljelmillä. Monet lannoitukseen liittyvät asiat ovat selvinneet minulle vähitellen tutkittuani lähes 30 vuotta erilaisten kasvualusta-analyysien ravinnepitoisuuksien vaikututusta kasvien puutos- ja myrkytysoireisiin erilaisia kasvianalyysejä hyväksikäyttäen. Ihmisen ravitsemukseen pääsin paneutumaan toden

Ensi perjantaina 17. lokakuuta alkaa Reilun kaupan viikko. Teemaviikollapuhutaan erityisesti Reilun kaupan teestä ja ananaksesta. Jälkimmäinen onuutuus, joka tulee K-kauppoihin perjantaina. Muita myynnissä olevia Reilunkaupan tuotteita ovat kahvi, banaani, kaakao, suklaa, hunaja ja sokeri. Hesburger-pikaruokaketju ottaa omalta osaltaan kantaa oikeudenmukaiseenkaupankäyntiin. Ketju alkaa perjantaina tarjoilla asiakkailleen Reilunkaupan teetä. Reilun kaupan viikkoa on vietetty kaksi kertaa vuodessa

Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön johtajan SEPPO HEISKASEN mukaanpäivittäistavaroiden ja etenkin elintarvikkeiden menestyminen edellyttää,että kuluttaja haluaa ostaa tuotetta säännöllisesti ja hyväksyy sen. – Aikaisemmin kuluttajien ostokäyttäytyminen, ateriointi ja aterian osienvalitseminen oli sangen yhtenäistä, mutta nykyään on monia pirstaloituneitakuluttajaryhmiä. Kun uusia tuotteita kehitetään, täytyykin miettiä joennakkoon kohderyhmä, jolle tuotetta aletaan markkinoida. – Kaupan hyllytila rajoittaa myös tuotekehittelyä, koska samalle

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) aloittaa ensi viikollayt-neuvottelut Lounais-Suomen tutkimusasemalla, Tohmajärvenemolehmänavetalla ja Hämeen tutkimusasemalla, MTT:n suunnitelmissa onlakkauttaa kaksi ensimmäistä. Pälkäneelle sijaitseva Hämeen tutkimusasemaon tarkoitus muuttaa puutarhatutkimusta palvelevaksi koepaikaksi.Muutokset toimipaikkaverkostossa merkitsevät 21 vakinaisen työpaikanmenettämistä. Yt-neuvottelut päättyvät marraskuun aikana. MTT:n johtokunta hyväksyi kesäkuussa linjauksen, jonka mukaantutkimuskeskuksen toimipaikkaverkostoa supistetaan keskittämälläalueellisen yksikön toimintoja nykyistä harvemmille tutkimusasemille.Muutokset astuvat voimaan 1.

– Ekotehokas tuotanto on elintarvikeyritykselle suoraa taloudellistahyötyä. Ympäristövaikutusten arviointi paljastaa ruokaketjunkehitystarpeita, joihin voidaan yhdessä puuttua, summaa Lännen Tehtaidenkehitysjohtaja JUHANI HVITFELT. Suomalaisen elintarvikeketjun todellisistaympäristövaikutuksista on valmistunut kansainvälisesti ainutlaatuinenelinkaariselvitys. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), VTTja neljä elintarvikeyritystä tekivät yhteistyötäFoodchain-tutkimushankkeessa, ja laskivat neljän elintarvikkeenekotehokkuuden koko matkalta viljelijän pellolta kuluttajan pöytään. Tutkimustulokset ovat jo parantaneet elintarvikeketjun ekotehokkuutta, janiiden toivotaan