Kaikki jutut

Kasvisten tuonti Suomeen on viime vuoteen verrattuna kasvanut. Uusimmassa Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan, että hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tuodaan maahan entistä enemmän. Erityisesti tuontimäärät Ruotsista ja Saksasta ovat kasvaneet. Tiedot selviävät tullin uusista tilastoista. Tuonti aiheuttaa entistä suurempia hintapaineita suomalaisille vihannes- ja marjanviljelijöille. Tilastoissa on tarkasteltu muista EU-maista tuotujen kasvisten määriä. Viime vuoteen verrattuna tuonti on

Näihin aikoihin haravoitavaa löytyy joka pihalta. Haravointi osoitti suosionsa myös Helsingin ydinkeskustassa. Rakennusviraston viherosasto järjesti ensimmäistä kertaa puistoharavointipäivän, joka onnistui yli odotusten. Kauniina syyspäivänä innokkaita haravoijia riitti koululaisista mummoihin ja vaareihin. Tarpeellisuutensa lisäksi haravointi on hyvää hyötyliikuntaa. Työ sujuu nopeasti, kun malttaa tehdä kasoja tarpeeksi tihein välimatkoin. Pressun päällä syksyn lehdet kulkevat kevyesti kompostiin Jos

Hyasinttien hyödössä on meneillään kiivas juurtumisvaihe. Juuret venyivät viikossa pituutta lähes nelinkertaisesti verrattuna ensimmäisten kahden viikon aikana tapahtuneeseen kasvuun. Valkoinen hyasintti otti violettiin sipuliin verrattuna kehityksessä selkeän johtoaseman. Porraskäytävä osoittautui hyväksi hyötöpaikaksi ja näillä näkymin hyasinttien annetaan kasvaa siellä joulukuulle saakka. Lämpötila vaihtelee sielläkin toki hieman ulkoilman lämpötilan mukaan, mutta on viime päivinä pysytellyt hieman

Suomalaiset syövät vuosittain noin 12 miljoonaa kiloa eli 2,4 kiloa henkeä kohti erilaisia salaatin tapaan käytettäviä lehtivihanneksia, kerrotaan Kotimaiset Kasvikset ry:stä. Tällä viikolla vietetään yhdistyksen nimeämää salaattiviikkoa. Eniten salaatteja käyttävät alle 35-vuotiaiden kotitaloudet ja lapsiperheet, joissa lasten ikä on yli 12-vuotta. Kaupunkilaiset syövät salaatteja muita yleisemmin. Salaattien käyttö on sitä runsaampaa mitä enemmän perheellä on

Syksyn myöhäisimmätkin omenat ovat kypsyneet punaposkisiksi. Sateisista säistä ei myöhään kypsyville lajikkeille koitunut haittaa. Päinvastoin omenat kasvoivat kosteassa ja viileässä säässä kookkaiksi ja mehukkaiksi. Ammattiviljelmiltä saadaan tänä vuonna hieman normaalia pienempi omenasato, sillä toukokuiset hallat haittasivat omenoiden kukintaa. Talviomenoiden satomäärä on silti noin 1,2 miljoonaa kiloa, josta riittää rouskutettavaa moniksi viikoiksi. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta

Kaikista hyödettävistä sipulikukista amaryllikset ovat helpoimpia. Helppohoitoisuuden lisäksi ne sattuvat olemaan myös näyttäviä. Uljaasta ulkonäöstä kertovat jo lajikenimet ’Ferrari’ ja ’Red Lion’. Valtaosa myytävistä lajikkeista on punakukkaisia, mutta amarylliksen kukat voivat olla myös valkoiset, vaaleanpunaiset, oranssit tai raidalliset. Tanakan kukkavarren kasvua on hauska seurata – etenkin kun muiden kasvien kasvu tuntuu loka-marraskuussa pysähtyneen kokonaan. Viime

Toimitukseen on tullut runsaasti kyselyjä kukkasipulien istutuksesta. Mitä tehdä, kun ensilumi satoi jo, mutta ensi kevään krookukset ja tulppaanit eivät vielä ole päässeet maahan? Sipulien istuttajalla ei kuitenkaan vielä ole hätää. Sipuleita ja mukuloita voi kaivaa maahan roudan tuloon saakka. Lämpötila on viime öinä laskenut koko maassa reippaasti pakkasen puolelle. Lähipäivinä sää taitaa jälleen lämmetä.

Oma Pihan hyasintit ovat nyt kasvaneet kaksi viikkoa ja sipuleiden juurtuminen on edennyt hyvin. Tällä viikolla suurimman muutoksen sipuleiden hyötöön aiheutti sään viilentyminen. Yölämpötilojen laskettua pakkasen puolelle hyasintit siirrettiin viileään rappukäytävään. Jos parvekkeella ei ole lämmitystä, on nyt syytä siirtää arat kasvit sisälle. Hyödettävien sipuleiden ja parvekkeen monivuotisten kasvien talvetus saattaa onnistua myös styrokslaatikoissa sanomalehtieristeiden

Ensi kevään pihatöitä ehtii vielä helpottaa istuttamalla taimet nyt. Istuttaminen onnistuu aina maan jäätymiseen saakka. Vaikka kasvit ovat nyt lepotilassa – kasvu on loppunut ja lehdet varisevat – nopeuttaa istuttaminen loppusyksyllä niiden kasvuun lähtöä ensi keväänä. Juurtuminen pääsee alkamaan heti maan sulettua.Syysistutus sopii kaikille monivuotisille puille ja pensaille. Vain koivujen ja pajujen istutus kannattaa jättää

Marjojen fenolit estävät haitallisten suolistobakteerin kasvua, ilmenee VTT Biotekniikan ja Helsingin yliopiston projektin tutkimustuloksista. Marjojen fenoleiden todettiin estävän salmonellan, stafylokokki- ja kampylobakteerin kasvua. Listerian toimintaan toimintaan marjojen fenoleilla ei ollut sanottavaa vaikutusta. Lakassa, vadelmassa ja mansikassa hyödyllistä ellagitanniinia Suolistossa olevien haitallisten bakteerien ja suolistopatogeenien kasvua estää muun muassa marjojen sisältämä ellagitanniini. Se on kompleksinen fenolipolymeeri,

Nyt on aika siirtää parvekkeella tai pihalla kesällä kukoistaneet pasuunakukat ja chilit sisälle. Monet arat kasvit selviävät meillä hienosti, kunhan ne saavat viettää talven valoisassa ja viileässä. Sopiva paikka voi löytyä niin kuistilta, vintiltä kuin valoisasta autotallista. Siellä viihtyvät rungolliset kesäkukat, maustekasvit ja monet perinteisistä, kukkivista huonekasveista. Sääennustusten mukaan Suomen yli on lähipäivinä pyyhkäisemässä syksyn

Puolukasta ja sienistä on tänä vuonna saatu keskinkertaisia satoja. Sateinen kesä on sopinut etenkin kanttarelleille ja suppilovahveroille, joista saadaan hyvä sato. Puolukoiden määrä vaihtelee metsästä riippuen, ja pienelläkin alueella voi marjojen määrissä olla suuria eroja. Metsäntutkimuslaitoksen satotutkimuksen mukaan sienisato on tänä syksynä ollut keskinkertainen. Kokeneet sieniharrastajat ovat voineet iloita siitä, että sienien kirjo on ollut