Kaikki jutut

Ruoanvalmistus alkaa lähes aina sipulin pilkkomisesta. Ilman sipulia edes huippukokki ei selviä. Vaihtele ja yhdistele kotikokkauksessakin eri sipulilaatuja, koska juuri sipuleista ruoka saa täyteläisyyttä ja maut syvyyttä. Sipulit pyöristävät ja täydentävät ruoka-aineiden ominaismakuja. Joskus ne tuovat ruokaan myös vastamakuja ja uusia sävyjä. Kaiken lisäksi sipulit edistävät terveyttä.Kelta-, valko- ja punasipulin tuntevat kaikki. Purjo ja ruohosipuli

Lähiruoka on suomalaisille kuluttajille melko tuntematon käsite, eikä lähiruokatuotteita ole helppo tunnistaa päivittäistavarakaupan tuotetarjonnasta. Jotta pienyritykset voisivat hyödyntää lähiruokaa kilpailukeinonaan, lähiruuan käsite vaatisi selkiyttämistä ja profilointia. Tällaisiin tuloksiin päätyi Kuluttajatutkimuskeskuksen, VTT Biotekniikan ja MTT Taloustutkimuksen tutkijaryhmä, joka on selvittänyt kuluttajien mielikuvia lähiruuasta osana laajempaa kolmivuotista tutkimushanketta. Tutkimus toteutettiin koko Suomen alueella internetkyselynä vuonna 2004, ja

Monipuolisesti rakennusalalla toimivan, Lemminkäinen Oyj:n Rakennusmateriaaliryhmään kuuluva Betonituoteyksikkö on yhtiöitetty osakeyhtiöksi. Uusi nimi on Lemminkäinen Betonituote Oy. Se palvelee piha- ja viherympäristörakentamista. Samassa yhteydessä myös Kattoyksikkö yhtiöitettiin Lemminkäinen Katto Oy:ksi. Uusien yritysten liiketoiminta alkaa 1.1.2006. Lemminkäinen Betonituote Oy:n tarjontaan kuuluvat piha- ja viherrakentajien keskuudessa suositut, betonista ja luonnonkivistä valmistetut Formento-ympäristötuotteet. Lisäksi yritys valmistaa Elemento-porraselementtejä ja

EU:n luomumerkki on tulossa pakolliseksi kaikissa unionin alueella myytävissä luomuelintarvikkeissa. Komission hyväksymät uudet merkintäsäännöt astuvat voimaan tuontituotteiden osalta jo tammikuussa 2007, ja muiden tuotteiden osalta tammikuussa 2009. Yhtenäisen merkintäkäytännön pyrkimyksenä on auttaa kuluttajia tunnistamaan luomutuotteet. EU:n viljantähkää kuvaava luomumerkki on ollut olemassa jo useita vuosia, mutta sen käyttö on ollut suhteellisen vähäistä. EU-merkin sijaan jäsenvaltioissa

Vuoden Vihannes 2006, parsakaali (Brassica oleacera var. italica), on kotoisin Italiasta, Calabrian maakunnasta. Italiassa sitä on viljelty vuosisatoja, luultavimmin jo antiikin Rooman aikaan. Italiassa ja Englannissa parsakaalia näkeekin joskus yhä myytävän sen kotimaakunnan nimellä ”calabrese”. Parsakaalin ovat Vuoden Vihannekseksi valinneet Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry. Valinnalla halutaan edistää parsakaalin viljelyä ja monipuolistaa sen käyttöä. Tavoitteena

Suomalaiset kuluttajat kiinnittävät jouluruokaostoksilla huomiota ennen kaikkea elintarvikkeen laatuun. Seuraavaksi eniten ostopäätöksiä ohjailevat elintarvikkeiden hinnat ja kotimaisuus. Laatu on määräävin ostopäätökseen vaikuttava tekijä etenkin 25-34-vuotiaille kuluttajille. Tätä nuoremmat kuluttajat kiinnittävät ennen kaikkea huomiota ruuan hintaan, mutta myös laatu on keskeisellä sijalla päätöksenteossa. Jouluruuan kotimaisuutta arvostavat muita enemmän naiset, lapsiperheet sekä keski- ja suurituloiset kuluttajat. Jouluruuan

Puutarhan joulu on nyt kauneimmillaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Ruissalossa . Siellä loistaa Betlehemin tähti. – Betlehemin orkidean tähden kukinta on harvinainen. Voi olla, että se kukkii muuallakin, mutta meillä se kukkii jouluna, iloitsee ylipuutarhuri Aarno Kasvi. Betlehmin orkidean tähti on tieteelliseltä nimeltään Angraecum sesquipedale. Useita yksilöitä kukkii nyt puutarhan allashuoneessa. Ruissalon puutarhassa on nyt

Elintarvikkeen suomalainen alkuperä on noin puolelle kotitalouksien ruokaostoista päättäville keskeinen valintaan vaikuttava tekijä, kertoo Taloustutkimuksen Suomi syö -tutkimus. Kolmanneksella kulutajista suomalaisuuden merkitys riippuu tuotteesta. Kuluttajat arvioivat, että erityisesti ruokaleivän, maidon ja lihan kotimaisuuden merkitys kasvaa tai ainakin pysyy ennallaan seuraavien viiden vuoden aikana. – Suomalaisuus on tutkimustulosten mukaan valinnoissa tärkeää, koska silloin kuluttajat tietävät mitä

Viime vuonna tutkituista kasviperäisistä elintarvikkeista lähes puolet sisälsi torjunta-ainejäämiä. Yli sallitun enimmäismäärän niitä oli kuitenkin vain viidessä prosentissa tutkittuja elintarvikkeita. Elintarvikeviraston mukaan enimmäismäärien ylityksistä ei aiheutunut akuuttia terveysvaaraa kuluttajille. Kaikkiaan viime vuonna tutkittiin 2171 kasviperäistä elintarviketta, joisa etsittiin 199 eri torjunta-aineen jäämiä. Valtaosa näytteistä oli tuoreita hedelmiä ja vihanneksia (1584 kpl), loput viljaa (137 kpl)

Marraskuu, syksyn pimeä sydänkuu, on oivallista aikaa ensi vuoden suunnitteluun. Usean talvikuukauden aikana puutarhaunelmat ehtivät kiteytyä ja kypsyä. Suunnittelun ei tarvitse olla ryppyotsaista. Väreillä voi leikkiä niin sisätiloissa kuin pihallakin. Puutarhakalusteiden tai aidan maalaus uuden väriseksi saa kukatkin näyttämään raikkaammilta kuin ennen. Kuvien viehättävä, ladosta muunnetun kodin pieni takapiha sijaitsee Länsi-Ranskassa. Turkoosi pihamuuri antaa loistomagnolialle

Useat viherkasvimme ovat kotoisin lämpimiltä seuduilta, missä ne kasvavat luonnossa kookkaina pensaina tai puina. Suomen ilmastossa ainoa keino kasvattaa näitä kasveja on istuttaa ne ruukkuun ja pitää sisätiloissa kylmän talvemme ajan. Luonnolliseen kasvuympäristöönsä verrattuna pienessä ruukussa kasvaessaan kasvit tarvitsevat parasta mahdollista multaa, lannoitusta ja hoitoa pysyäkseen elinvoimaisena. Paras aika huonekasvien mullanvaihtoon on kevättalvi, kun aurinko

Kotimaiset Kasvikset ry on myöntänyt Vuoden Porkkanan Maa- ja kotitalousnaisille pitkäjänteisestä työstä kasvisten kulutuksen lisäämiseksi. Valtakunnallinen neuvontajärjestö Maa- ja kotitalousnaiset, sen piirikeskukset ja yli 70 ammattineuvojaa ovat ansiokkaasti edistäneet ravitsemussuositusten omaksumista jo vuosien ajan, sanotaan palkinnon perusteluissa. Luennoilla ja kursseilla on annettu käytännön apua ja vinkkejä kasvisten käyttöön. Lisäksi Maa- ja kotitalousnaisten toimittamassa Koti-lehdessä kasvikset