Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Biohajoava kukkaruukku twiittaa, kun on kastelun aika

    Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt twiittaavan, biohajoavan kukkaruukun, joka ilmoittaa kasvin kastelutarpeesta mobiililaitteen välityksellä. Koti- ja ammattiviljelyyn soveltuvassa, maatuvassa ruukussa voi tulevaisuudessa olla myös useampia sensoreita mittaamassa eri asioita, kosteuden lisäksi vaikkapa ravinteita. Vastaavaa sensoriteknologiaa voidaan hyödyntää laajemmin myös muissa sovelluksissa, kuten urheiluvaatteissa tai vanhustenhuollossa. Hinnaltaan edullisessa ruukussa yhdistyvät biohajoavuus, rullalta rullalle painettavat sensorit sekä

  • Myrskyn jälkeen luonnossa

    Viime tiistaina (1.12.) tein viiden tunnin luontolenkin Hankoniemen metsäteitä pyöräillen ja välillä maastoon poiketen. Myrskyn jäljiltä puita oli kaatunut tien poikki useassa kohdassa. Ensimmäinen iso koivu oli tiellä poikittain pyöräiltyäni vain puolisen kilometriä. Kun jatkoin matkaani, metsäkauris pinkaisi pakoon tien viereltä. En ehtinyt kuvata sitä. Poljin pari kilometriä eteenpäin. Siellä hirvi seisoi kallioisessa männikössä. Kovin

  • Tummia sävyjä

    Sataa tihuuttaa ja on hämärää. Ensi vilkaisulla ulkona näyttää tähän aikaan vuodesta harmaalta ja kuolleelta. Lumi satoi, suli, ja maa on taas musta. Mutta juuri silloin on laitettava saappaat jalkaan ja lähdettävä ulos. Harmaudesta löytyykin värejä ja sävyjä. Ruskeaa, mustaa, vihreää, voimakkaan punaista. Vesipisarat paljailla oksilla kääntävät maailman ylösalaisin ja kimmeltävät kuin pienet jalokivet. Nurmikko

  • Kukkia pimeydessä

    Viimeksi postailin kuinka pihani oli valkeana lumesta, mutta nopeasti tilanne muuttui. Lumesta ei ole enää jälkeäkään. Kylmässä viimassa ja tihkusateessa ajastin jouluvalojani syttymään tuntia aikaisemmin ja tein iltapäivän hämärässä samalla nopean pihakierroksen. Koko syksyn odottelin josko kaipailemani syysmyrkkylilja ’Waterlily’ olisi noussut pintaan. Siitä ei ollut jälkeäkään – mutta tänään oli! Kaksi ihanaa nuppua hohti pimeydessä.

  • Värikkäitä koristekaaleja

    En muista milloin koristekaalit tulivat muotiin – ainakaan omassa lapsuudessani niitä ei (kai) ollut. Suosion ymmärtää kyllä hyvin, sillä nehän ovat hurmaavia! Myöhään syksyllä, kun mikään muu ei oikein enää kasva, ihastuttavat koristekaalit niin ruukuissa kuin istutuksissakin. Ja miksei myös vaasissa leikkokukkana. Nämä kuvat ovat Japanista, missä koristekaalit ovat suuressa suosiossa syysistutuksissa. Vaan yhtä hyvin

  • Myyjäisiä ja Hoosiannaa

    On ensimmäinen adventtisunnuntai ja jouluun on aikaa vajaa neljä viikkoa. On lumetonta ja lounaiset myrskytuulet puhaltelevat.  Synkkää säätä piristetään valoilla. Toinen piristys on myyjäiset, joita järjestetään liki jokaisella paikkakunnalla. Niistä voi hankkia käsintehtyjä joulukoristeita ja lahjoja. Villasukat ja lapaset ovat joka vuosi tarpeellinen ostos. Helsingissä alkaa 4.12. Tuomaan markkinat, jotka pidetään Senaatintorilla. Ne tuovat keskieurooppalaista

  • Vältä huonekasvien talvikuolema

    Talvi on huonekasvin stressaavinta aikaa. Valoa on vähän ja viherkasvien kasvu pysähtyy ilman lisävaloa. Innokas kotipuutarhuri saattaa antaa kasville kohtalokkaan hoidon kastelemalla ja lannoittamalla liikaa. Jos kastelua jatketaan samalla tavalla kuin kesäaikaan, kasvit kärsivät liiasta märkyydestä. Pahimmassa tapauksessa juuret mädäntyvät ja kasvi kuolee. Merileväuutteella taistellaan stressiä vastaan, jota kasville aiheuttavat vähäinen valo ja kuiva huoneilma.

  • Ensilumi

    Monesti ensilumi leijailee hyppysellisenä hiutaleita, mutta tänä vuonna taivaalta lensi oikein kunnon kasa tänne Pirkanmaan alueelle. Päivät ovat olleet valoisia lumen ansiosta ja kaamos-/jouluvalotkin näyttävät lumikuorrutteen alta vielä kauniimmille. Pahemmilta sähkökatkoilta vältyimme, mutta monella kaverilla on ollut vielä ankeat oltavat sähköä ja juoksevaa vettä odotellessa… Tässä hieman kuvia ensilumesta pihallani.

  • Pieni on kaunista

    Kukka-asetelmien ei tarvitse aina olla runsaita ja näyttäviä. Joskus riittää yksittäinen kukkiva oksa pienessä maljakossa. Tai vesilasissa, lasisessa hillopurkissa, vaikkapa teekupissa. Kun katselee ympärilleen, alkaa maljakoitakin löytyä! Ja kukkia: olkoon se sitten tarkoituksella valittu tai sattumalta jostakin ylitse jäänyt. Näitä pieni asetelmia voikin sitten sijoittaa sinne tänne, ikkunalaudoille, sivupöydälle, eteiseen, työpisteeseen, kylpyhuoneeseen peilin viereen –

  • Viimeiset syysasetelmat

    Säätiedotukset ovat lupailleet ensi viikosta alkaen pakkasta ja mahdollisesti luntakin aina eteläistä Suomea myöten. Niinpä otin tänään perjantaina (20.11.) muutamia kuvia pihallamme olevista syysasetelmista ennen kuin ne peittyvät hangen alle. Siihen en kuitenkaan usko, että tänne Hankoniemelle tulisi vielä pysyvä lumipeite. Edelliset talvet kun ovat olleet niin vähälumisia. Viime talvenkin voi oikeastaan sanoa jääneen kokonaan

  • Marraskuun usvassa

    Perjantai ja 13. päivä. Vaikka en olekaan taikauskoinen, tulee se kuitenkin noteerattua jopa ääneenkin, kun aamusella siirtää seinäkalenterin merkin osoittamaan alkanutta vuorokautta. Tuon kyseisen päivän, siis viime perjantain, ”valjettua” kovin usvaisena ja ankean näköisenä – pilvien roikkuessa lähellä maanpintaa – ajattelin, että päivähän taitaakin olla mitä parhain onnistuneiden usvakuvien ottamiselle. Suunnistin merenrantaan, missä usva leijaili

  • Koristeellinen maahumala

    Edellisessä postauksessani kirjoitin reunuskivistä, jotka olivat saaneet seurakseen maahumalaa. Se on niin hieno (luonnon) kasvi, että omistan sille toisenkin postauksen. Maahumalan pyöreät, hiukan sydämen muotoiset lehdet ovat koristeelliset ja kukat kauniin violetit. Sen kasvutapa on rönsyilevä, joten se sopii mainiosti myös amppelikasviksi ja korotettuihin ruukkuihin vaikkapa ovenpieleen. Silloin kasvin leviämisestäkään ei tarvitse huolehtia. Ja mikä