Kaikki jutut

Vuoden 2003 luomukaupoiksi on valittu pienten kauppojen sarjassa K-MarketKaisaniemi Helsingistä, keskikokoisten sarjassa K-Supermarket HämeensaariHämeenlinnasta ja isojen kauppojen sarjassa Citymarket Jumbo Vantaalta.Kunniamaininnan aktiivisesta luomulihamyynnin kehittämisestä saivatK-Supermarket Jättijako Vantaalta ja Citymarket Salo Salosta sekäerinomaisesta luomuhevi-osastosta K-Supermarket Hertta Helsingistä. Finalistien arvioinneissa tarkasteltiin luomutuotteiden myyntiä ja senkehitystä, seurantatietojen hyväksikäyttöä, tehtyjä toimenpiteitäluomumyynnin edistämiseksi, henkilökunnan valmennusta, suunnitelmialuomumyynnin kehittämiseksi sekä luomutuotteiden esillepanoa

Ympäristötuen ehtoihin pohjautuva ympäristölaatumerkki parantaisikotimaisen viljan kilpailukykyä, ja siitä voitaisiin maksaa laatulisää sekäkotimaan markkinoilla että jatkossa myös viennissä, ehdottaa viljaavälittävän Yrittäjien Maatalous Oy:n toimitusjohtaja JUSSI PIETILÄ.Toimitusjohtaja OLAVI KUUSELA RavintoRaisiosta ei lämpene ajatukselleuusista tukimääräyksistä, ja epäilee uuden merkin todellista tuottoaelintarvikeketjulle. Molemmat puhuivat tiistaina Pellervo-instituutinjärjestämässä Vilja-alan tulevaisuusseminaarissa Espoossa. Ympäristölaatu olisi Pietilän mielestä vastaisku EU-tukipolitiikanvaikutuksille, jotka ovat hänen

Hunajapäivien yleisön suosikki ja Vuoden 2003 Paras Hunaja on kotkalaisenOSMO PEHKOSEN hunaja, joka voitti kiteytyneiden hunajien sarjan. VuodenParas Lajihunaja -tittelin sai hillahunaja, jonka oli tuottanut AAPPO VALOSaariselältä. Toisena oli oululaisen AINO SUKASEN mesimarjahunaja jakolmantena apilahunaja hammaslahtelaiselta AUVO JESKASELTA. ParhaanJuoksevan Hunajan oli tuottanut MIRJA KÄKELÄ Parkanosta. Viidestoista Hunajapäivä Tampereen Sampolassa vetipaikalle 200 mehiläishoitajaa ja 2 600-päisen

Monipuolisista raaka-aineista valmistetut kotimaiset tilaviinit kilpailevatlaatunsa puolesta jo perinteisten rypäleviinien kanssa. Esimerkiksiviherherukasta ja variksenmarjasta syntyy hienoja ruokaviinejä.Jälkiruokaviineissä hurmaavat muun muassa uuniomena ja mustaviinimarja. – Kehitys on ollut huimaa, kehuu helsinkiläisen Ravintola Nokankeittiöpäällikkö MARKUS MAULAVIRTA. Kotimaiseen ruokaan erikoistuneessaNokassa keskustellaan myös tilaviinien mahdollisuuksista ravintolassa. –Paikalliset erikoisuudet kiinnostavat etenkin keskieurooppalaisiamatkailijoita. Tilaviinit sopisivat seikkailunhaluisille turisteille,ennustaa Maulavirta. Tilaviinejä kohta kymmenen

Nykyaikaisessa kasvihuoneviljelyssä kasvualustan ravinnepitoisuuksia tutkitaan yleisesti maa- ja puristenesteanalyysien avulla, mutta kasvien lehtien, hedelmien, kukkien, varsien ja juurien tutkiminen on yleistä vain alan tutkimuslaitoksissa ja käytännön koeviljelmillä. Monet lannoitukseen liittyvät asiat ovat selvinneet minulle vähitellen tutkittuani lähes 30 vuotta erilaisten kasvualusta-analyysien ravinnepitoisuuksien vaikututusta kasvien puutos- ja myrkytysoireisiin erilaisia kasvianalyysejä hyväksikäyttäen. Ihmisen ravitsemukseen pääsin paneutumaan toden

Ensi perjantaina 17. lokakuuta alkaa Reilun kaupan viikko. Teemaviikollapuhutaan erityisesti Reilun kaupan teestä ja ananaksesta. Jälkimmäinen onuutuus, joka tulee K-kauppoihin perjantaina. Muita myynnissä olevia Reilunkaupan tuotteita ovat kahvi, banaani, kaakao, suklaa, hunaja ja sokeri. Hesburger-pikaruokaketju ottaa omalta osaltaan kantaa oikeudenmukaiseenkaupankäyntiin. Ketju alkaa perjantaina tarjoilla asiakkailleen Reilunkaupan teetä. Reilun kaupan viikkoa on vietetty kaksi kertaa vuodessa

Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön johtajan SEPPO HEISKASEN mukaanpäivittäistavaroiden ja etenkin elintarvikkeiden menestyminen edellyttää,että kuluttaja haluaa ostaa tuotetta säännöllisesti ja hyväksyy sen. – Aikaisemmin kuluttajien ostokäyttäytyminen, ateriointi ja aterian osienvalitseminen oli sangen yhtenäistä, mutta nykyään on monia pirstaloituneitakuluttajaryhmiä. Kun uusia tuotteita kehitetään, täytyykin miettiä joennakkoon kohderyhmä, jolle tuotetta aletaan markkinoida. – Kaupan hyllytila rajoittaa myös tuotekehittelyä, koska samalle

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) aloittaa ensi viikollayt-neuvottelut Lounais-Suomen tutkimusasemalla, Tohmajärvenemolehmänavetalla ja Hämeen tutkimusasemalla, MTT:n suunnitelmissa onlakkauttaa kaksi ensimmäistä. Pälkäneelle sijaitseva Hämeen tutkimusasemaon tarkoitus muuttaa puutarhatutkimusta palvelevaksi koepaikaksi.Muutokset toimipaikkaverkostossa merkitsevät 21 vakinaisen työpaikanmenettämistä. Yt-neuvottelut päättyvät marraskuun aikana. MTT:n johtokunta hyväksyi kesäkuussa linjauksen, jonka mukaantutkimuskeskuksen toimipaikkaverkostoa supistetaan keskittämälläalueellisen yksikön toimintoja nykyistä harvemmille tutkimusasemille.Muutokset astuvat voimaan 1.

– Ekotehokas tuotanto on elintarvikeyritykselle suoraa taloudellistahyötyä. Ympäristövaikutusten arviointi paljastaa ruokaketjunkehitystarpeita, joihin voidaan yhdessä puuttua, summaa Lännen Tehtaidenkehitysjohtaja JUHANI HVITFELT. Suomalaisen elintarvikeketjun todellisistaympäristövaikutuksista on valmistunut kansainvälisesti ainutlaatuinenelinkaariselvitys. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), VTTja neljä elintarvikeyritystä tekivät yhteistyötäFoodchain-tutkimushankkeessa, ja laskivat neljän elintarvikkeenekotehokkuuden koko matkalta viljelijän pellolta kuluttajan pöytään. Tutkimustulokset ovat jo parantaneet elintarvikeketjun ekotehokkuutta, janiiden toivotaan

Salaattien suosiota on kasvattanut se, että viljely ruukussa mahdollistaa herkuttelun tuoreilla salaateilla myös talvella, jolloin avomaasalaattien tarjonta hiipuu. Ruukkusalaattien etuna ovat tuoreus ja pidempi säilymisaika, jonka mahdollistaa myynti kasvatusruukussa. Ruukkusalaatit tulivat markkinoille 1980-luvun puolivälissä. Ruukkusalaatit ovat olleet pohjoismaalaisia erikoisuuksia, joiden viljely on laajentunut täältä myös muualla maailmaan aina eteläiselle pallonpuoliskolle asti. Kuluttajat suhtautuvat uusimman Taloustutkimus

Mikäli luomutuotteen satavuus on heikko, laatu huono verrattuna kotimaisiintavanomaisiin tuotteisiin ja hinta korkea, luomua eivät osta edes sitäsäännöllisesti käyttävä kuluttajat. Suomalainen kuluttaja ei halua juostaluomun perässä, tuotteita on voitava ostaa samasta kaupasta kuin muitakinruokatarpeita. Näin totesi ETT JOUNI KUJALA Helsingin yliopistostakeskiviikkona Luomutuote-seminaarissa Helsingissä. Kujala kertoieurooppalaisen luomutuotteiden markkinointia koskevan tutkimuksen tuloksiaSuomen osalta. – Suomalainen arvostaa kotimaisia

Lobo ja muut talviomenalajikkeet ovat saapuneet markkinoille. Vaikka kotipuutarhoista ei tänä vuonna kummoistakaan satoa saada, tulee ammattitarhoista Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton arvion mukaan aivan normaali talviomenasato. Suuruudeltaan se on noin 1,4 miljoonaa kiloa. Lämmin loppukesä kasvatti omenasadon hyvälaatuiseksi ja syyskuun alun yöpakkaset värittivät omenat herkullisen punaposkisiksi. Lobo on yhä talviomenien ykkönen. Sen sato on noin