Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Pieniä kiviä

    Luonnonkivillä saadaan hienoja yksityiskohtia pihoihin ja puutarhoihin. Jokainen on varmasti ainakin jossain vaiheessa tehnyt pyöreistä kivistä reunuksia kukkapenkeille tai kasvimaalle, mutta kivet voi nostaa esiin myös niiden oman kauneuden vuoksi. Tämän postauksen molemmat kuvat ovat terassien reunuksista. Ylläoleva on suomalaisen yksityiskohdin pihasta, jossa terassia reunustavat kivet ovat saaneet seurakseen maahumalaa. Se saa levitä rauhassa –

  • Marraskuussa puuhasteltavaa

    Välillä on pieniä pakkaspäiviä, välillä paistaa aurinko. Mukavia pihapuuhiin sopivia säitä on ollut viimeviikkoina. Nyt on hyvä aika sitoa talven ja joulun koristukseksi erilaisia kransseja. Vanhempieni pihan rajatuntumasta jouduttiin taannoin kaatamaan suuri siperianpihtakuusi ja sainkin luvallisesti siitä ottaa paljon ihania havuja työstettäväksi. Suurin osa vielä odottelee vajassa. Lapsuudenkotini pihalla kasvaa kyseisiä kuusia paljon ja niiden

  • Aasianrunkojäärät nakertavat Vantaalla

    Elintarviketurvallisuusvirasto Evira rajaa parhaillaan Vantaan Itä-Hakkilasta ja Kuninkaanmäestä aluetta, jonka lehtipuihin aasianrunkojäärä on pesiytynyt. Aasianrunkojääriä tiedetään esiintyvän nyt kuuden hehtaarin alueella. Talven aikana alueelta kaadetaan lehtipuut lukuun ottamatta tammia, omenapuita ja pihlajia. Esiintymisalueen ympärille määrätään kahden kilometrin levyinen puskurivyöhyke, jolta ei saa kuljettaa lehtipuita pois runkojäärän leviämisvaaran vuoksi. Kartat aasianrunkojäärän esiintymäalueesta ja puskurivyöhykkeestä ovat saatavissa

  • Älä mädännytä orkideaa mullassa

    Orkideat ostetaan kotiin yleensä kukkivina. Useimmat orkideat ovat alun perin kotoisin tropiikista, mutta ne on jalostettu viihtymään normaalissa huoneilmassa. Orkideoiden kukinta kestää jopa kuukausia, mutta kukkien lakastuttua moni heittää orkidean pois. Orkidea on pitkäikäinen ja se on suhteellisen helppo kukittaa uudelleen. Kukinnan jälkeen on oikea aika vaihtaa orkidean kasvualusta. Orkideat kasvavat luonnossa useimmiten kiinnittyneinä puiden

  • Veriheinän värejä

    Veriheinä (Imperata cylindrica ´Red Baron´) on minusta yksi kauneimmista koristeheinistä. Sillä on oikeastaan ruskainen väritys päällä kesästä lähtien, kun heleänvihreiden lehtien kärjet muuttuvat verenpunaisiksi. Syksyllä lehdistöön puhkeaa myös keltaisen sävyjä. Japanista kotoisin olevan veriheinän kasvattaminen onnistuu parhaiten ruukussa, joka talvetetaan esimerkiksi lasitetulla parvekkeella. Heinä on reheväkasvuinen ja helppohoitoinen.

  • Nukkeruusun syysnäytös

      Monilla pensasruusuilla on hyvä syysväri, usein keltainen. Erimalliset kiulukat antavat oman panoksensa ruusujen syyskauneuteen. Nukkeruusujen (Rosa nitida) ruskaväritykseen kuuluvat keltaisten lehtien lisäksi purppuranpunaiset varret ja lehtiruodit. Kun mukaan sekoitetaan vielä hiven oranssia ja punaiset kiulukat, saadaan aikaan pirteä syysvärinäytös.  

  • Puiden kaatoa piha-alueilla

    Asuinalueellamme Lappohjassa on siistitty viikon verran piha-alueita kaatamalla lahoja, katkenneita tai muuten huonokuntoisia puita. Lisäksi on kaadettu isoja, hyväkuntoisiakin puita, jos ne ovat olleet jotenkin haitaksi normaaleille toiminnoille piha-alueilla. Pitkästä aikaa tehty puusavotta on muuttanut monet varjoon jääneet pihakohdat taas valoisemmiksi. Maisema on avarampi ja tuntuu kuin olisi helpompi hengittääkin. Hangossa, johon Lappohjakin kuuluu, on

  • Syksyn värikuninkaallisia

    Tavallisessa metsävaahterassa (Acer platanoides) piilee huima määrä värejä: keltaista, oranssia, punaista. Lehdet voivat näyttää myös näiden värien mosaiikkisekoituksia. Metsävaahtera on yleisimpiä jaloja lehtipuitamme, ja pärjää monenlaisilla kasvupaikoilla. Samoja puita tarkkailemalla huomaa, että vaahterat ovat yksilöitä syysvärityksensä suhteen. Yksikin tuttu puu saa punavärinsä aina aiemmin kuin lähistön muut vaahterat. Pihlajien klaanista tuurenpihlajat (Sorbus ´Dodong´) ovat hätkähdyttävimpiä

  • Sammalen kauneutta

    Sammalta kannattaa vaalia siellä, missä se näyttää viihtyvän. Sammalhan on ihana puutarhaelementti: hyvinvoivana se on todella kaunis, hiukan salaperäinenkin, ja tuntuu niin ihanan pehmeältä paljaiden jalkojen alla. Varsinaista luonnon samettia! Japanissa sammalen käytöllä puutarhakasvina on pitkät perinteet. Eri lajikkeet sopivat eri tarkoituksiin. Joskus sammal saa peittää laajojakin alueita, toisinaan vain kiviä, lyhtyjä ja puiden juuria.

  • Hortensialyhtyjä

    Retkeni kaupungin syysvärien parissa jatkuvat. Nyt hienon värimuutoksen kokevista perusvehreyttäjistä on vuorossa köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris). Keltaisiksi käyneet hortensiaköynnökset valaisevat lokakuisen päivän kuin lyhdyt. Useampi köynnös yhdessä luo vaikuttavan lyhtyjoukon. Myös kuivahtaneet kukinnot jäävät pitsimäisiksi yksityiskohdiksi kasvien syysasuun.      

  • Keltasävyillä värjätty maisema

    Perjantaina (23.10.) Skogbyn ruukkialueen vaahterat hehkuivat keltaisen lukemattomissa värisävyissä. Nyt saattoikin olla syksyn viimeinen mahdollisuus kuvata puissa olevia ruskalehtiä, koska seuraava navakka tuuli todennäköisesti lennättää lehdet pitkin maita ja mantuja. Kuvasin myös toistamiseen ruusupensaassa ollutta ”karvapalloa”, josta kerroin edellisessä postauksessani. Tuo karvapallo, mistä kasviasiantuntija Seppo Vuokko käytti Luonto -lehden artikkelissaan sanaa karvatuhero, on ruusuntakkuäkämäpistiäisen (mikä

  • Puutarhamökin kaamosvalot

    Talviaikaan siirtyminen on taas käsillä ja silloin pimeys hiipii kotiin ja pihalle jo yllättävän aikaisin. Silloin tarvitaan kaamosvaloja, lyhtyjä ja tuikkuja. Tunnustaudun syksyllä ja talvella varsinaiseksi tuikkujen suurkuluttajaksi. Hiiviskelin illansuussa pieneen puutarhamökkiini pihan perälle ja valaisin sen valoverkolla ja tuikuilla. Valoverkko on kätevä ja näyttävä moneen tarkoitukseen. Sen voi kietoa jouluna helposti kuuseen, katajaan tai