Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Kukkakaaliväriä lautaselle

      Kukkakaali on hauska ja monikäyttöinen herkku niin makunsa, muotonsa ja nykyisin väriensäkin puolesta. Vihannestiskillä on tarjolla cheddarjuustonoranssia, vaaleanvihreää ja purppuraisenpunaista kukkakaalia kaveriksi tutulle valkokukintoiselle kaalille. Terveellistä väri-iloa voi hankkia lautaselle myös kasvattamalla eri lajikkeita itse siemenistä. Värit säilyvät heleimpinä, kun kaalinkukinnot syödään raakana esimerkiksi salaateissa tai dippikastikkeen kera. Vihreäkukintoisiin kaaleihin lukeutuu myös romanescu –parsakukkakaali,

  • Varaslähtö kevääseen

    Vielä on odotettava hetki, ja sitten pihamaalla alkaa näyttää tältä. Ensin maasta nousevat vihreät piipat, ja sitten koko tienoo värjäytyy keltaiseksi, valkoiseksi ja oranssiksi. Kevät on narsissien aikaa. Mutta miksi odotella? Miksei ottaa varaslähtöä ja hankkia narsisseja ruukkukukaksi ikkunalaudalle tai lasitetulle parvekkeelle? Kuten tulppaaneihin, ei narsisseihinkaan voi kai koskaan kyllästyä. Iloisen keltaisina ne tuovat pieniä

  • Jättipotti

    Tunnustan että monen muun tavoin joskus lottoan jättipotin toivossa. Alkuvuodesta kohdalleni kuitenkin osui hieman erilainen ”jättipotti” löydettyäni eteisen nurkasta sinne syksyllä sinne vahingossa unohtuneen pienen pussillisen tulppaaneita. Ne olivat kyyhöttäneet pussissaan syksystä asti pimeässä ja viileässä. Tammikuun alussa laitoin sipulit multaan vailla suurempia odotuksia. Olohuoneen ikkunalla ne ovat viettäneet lähes kolme kuukautta ja nyt ihanat

  • Perinneperennoista iloa kesään

    Vaikka nyt on vielä hanget korkeat nietokset, aurinko kuitenkin pilkistelee jo silloin tällöin. Eli kevättä on ilmassa lumikinoksista huolimatta ja auringon lämpö tuntuu kasvoilla. Ensi kesän kasvivalintoja on hyvä miettiä jo nyt ja hankkia vaikkapa mieluisia siemeniä ikkunalaudalle itämään. Itse olen tykästynyt perinteisiin perennoihin. Perinneperennat ovat vanhoja kotimaisia kantoja ja näin ollen ne ovat sopeutuneet

  • Hyödylliset talventörröttäjät

    Viime maanantain (29.2.) luontolenkilläni kohtasin merenrannan tuntumassa pienen urpiaisparven ahmimassa siemeniä ns. talventörröttäjistä. Linnut olivat sen verran innostuneita siemenapajasta, että pääsin aika läheltä niitä kuvaamaan. Urpiaisten pyrähdettyä matkoihinsa aloin tarkastella, että minkä kasvin siemenillä ne oikein herkuttelivatkaan. Pähkäiltyäni asiaa, ja kotona myöhemmin sitä netistä tarkisteltuani päädyin siihen, että pujon pähkylöitähän ne linnut söivät. Kunpa olisi

  • Kesäkukkia toukokuun hankintalistalla

    Orvokit (Viola cornuta) ovat kevään ensimmäisiä kasveja, joita voi istuttaa ulos jo huhtikuussa. Ne kestävät jopa viiden asteen pakkasia. Orvokki menestyy sekä aurinkoisilla että varjoisilla kasvupaikoilla, mutta kaikkein helteisimpiä paikkoja on syytä välttää. Se vaatii runsasta kastelua, mutta ei siedä jatkuvaa märkyyttä. Pitkäksi venähtänyt kasvusto voidaan uusia leikkaamalla se lyhyeksi. Kuihtuneet kukat poistetaan. Pistokaslisätty daalia

  • Vielä ennätät kasvattaa chilit siemenistä!

    Chilien kasvattamisesta on tullut suosittu harrastus suomalaisten puutarhaharrastajien keskuudessa. On hienoa, että chilien kasvattaminen kiinnostaa myös miehiä. Miehet ovat kiinnostuneita erityisesti tulisista chileistä. Paras aika chilin siementen kylvämiseen on tammi-maaliskuu. Siis ei huolta, vielä ennättää hyvin saada taimet vahvoiksi kesää varten niin, että ne tuottavat hyvän sadon. Tällainen olisi tavoitteena! (kuva netistä) Asiantuntijat suosittelevat aloittelijoille

  • On mullanvaihdon aika

    Ensimmäisten uusien lehtien ilmaantuminen on merkki, että huonekasvi on päättänyt talvilevon. On keväthuollon aika. Paras piristysruiske uuteen kasvuun on mullanvaihto. Nyt on oikea hetki aloittaa myös huonekasvien lannoitus. Huonekasvien keväthuolto aloitetaan puhdistamalla kasvien lehdet pölystä. Kiiltäväpintaiset lehdet pyyhitään kostealla rätillä tai kasvit viedään pesuhuoneeseen ja suihkutetaan kauttaaltaan haalealla vedellä. Nukkapintaiset lehdet puhdistetaan mikrokuituliinalla tai pölyhuiskulla.

  • Haahka ja pajunkissaviitoset

    Olimme tämän viikon tiistaina (16.2.) Hangon lähellä olevilla niityillä hakemassa kissaisia pajunoksia. Siellä tapasimme mieshenkilön, joka kiikaroi niittyjä tarkasti joka suuntaan. Hän kertoi yrittävänsä havainnoida, josko kiuru olisi jo palannut muuttomatkaltaan. – Yleensä kiurun laulun kuulee kylläkin ennen kuin linnun näkee, hän totesi. Mutta haahka on nähty jo Jurmossa, mies lisäsi. Tänään postilaatikkoon saapunut paikallislehti

  • Jään vankina

    Parin pakkasyön jälkeen suunnistin taas purolle, josta kerroin 6.2. päivätyssä postauksessani ”Puron pärskeistä jäisiä muotoja”. Puron yllä ja reunamilla roikkuvista komeista jääpuikoista huolimatta keskityin tällä kerralla kuvaamaan lähinnä kasveja, jäkäliä ja sammalia, joiden ympärille muodostunut paksu jääkerros piti niitä tiukasti otteessaan. Osa kuvista on purouoman jyrkältä kallioseinämältä, missä värikkäitä jäkäliä peitti jää ja sammalista roikkui

  • Kaskinaurista kylvämään

    Juurekset ovat nyt suosiossa. Nyt voit viljellä vanhaa suomalaista kaskinaurislajiketta, joka on peräisin Pohjois-Karjalan Enosta. Sen mukulat ovat litteänpyöreitä kelta-, sini-, puna- ja kirjavakuorisia. Mehukas ja säikeetön hedelmäliha, voi syödä pitkin kesää. Kaskinauris saa kaikki tarvitsemansa ravinteet, kun viljelymaahan lisätään puun tuhkaa 1–2kg kymmenelle rivimetrille. Viihtyy muokatussa ja multavassa hietamaassa. Voit esikasvattaa 2–3 viikkoa ennen

  • Tulppaaneja maljakkoon

    Kesän kukkaloistoa odotellessa koti koristellaan leikkokukilla. Suosituimpia lienevät tähän aikaan vuodesta tulppaanit, jotka ihastuttavat maljakossa. Ja kun kevät vihdoin koittaa toivon mukaan myös kukkapenkissä. Eihän niihin kyllästy, ei sitten millään. Alankomaat tunnetaan tulppaanimaana, mutta tuontitavaraa ne sielläkin ovat. Alunperin tulppaani on kotoisin alueelta, joka ulottuu Välimereltä aina Syyriaan ja Mongoliaan asti. Eurooppaan ne päätyivät 1600-luvun